Kasvisruoka on trendikästä, mutta lihan kulutus jatkaa kasvua. Viisihenkinen perhe ja nuori pariskunta kertovat, miten heillä syödään. Kun samassa keittiössä valmistuu ruoka kasvis- ja lihansyöjälle, voi arki olla joskus haastavaa.

Kun helsinkiläinen Pensaloiden perhe päätti viitisen vuotta sitten vähentää lihansyöntiä, se tuntui hankalalta. Aika ei riittänyt uuden ruokavalion opetteluun, ja oli ylipäätään vaikea keksiä, mitä ruokaa kasviksista voisi kokata. Toisen yrityksen viisihenkinen perhe teki muutaman vuosi sitten, ja tällä kertaa muutos oli pysyvä. Perheen ruokavalio on nykyään kasvispainotteinen, ja punainen liha korvataan usein kalalla.

”Tänä päivänä kasvissyönnistä puhutaan ja kirjoitetaan paljon, ja reseptejä on tarjolla runsaasti. Viisi vuotta sitten emme olisi keksineet, että esimerkiksi hampurilaisten jauhelihapihvit voi korvata mustapapupihveillä”, sanoo perheen äiti Veera Pensala.

Vaalean lihan syönti kasvussa

Kesäkuussa julkaistuista Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen ennakkotiedoista käy ilmi, että lihan kokonaiskulutus kasvaa Suomessa edelleen. Punaisen lihan syönti on pysynyt ennallaan, mutta siipikarjan kulutus nousee. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomi ei kuitenkaan ole lihansyönnin kärkimaita. Vuonna 2016 suomalainen söi keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa.

Lihankulutuksen kasvu saattaa kuulostaa kummalliselta, sillä kasvissyönti on ollut trendi jo vuosia. Lisäksi markkinoille tulleet vaihtoehtoiset proteiinilähteet, kuten maito- ja kasviproteiinivalmisteet, ovat suosittuja. Yksi selittävä tekijä lihansyönnin kasvulle voikin olla se, että lihaa korvaavat proteiinivalmisteet ovat päätyneet pääasiassa kasvissyöjien käyttöön eivätkä sekasyöjät ole vielä omaksuneet niitä osaksi omaa ruokavaliotaan.

Maku on suurin syy lihansyöntiin

27-vuotias Elli Räsänen ja kolmikymppinen Marko Tapaninen asuvat samassa taloudessa. Pariskunnan ruokavaliot eroavat toisistaan merkittävällä tavalla; Elli on ollut kasvissyöjä 11 vuotta, Marko taas syö mieluiten joka aterialla lihaa. Erilaiset ruokavaliot aiheuttavat toisinaan ongelmia ja erimielisyyksiä arjessa.

”Arkisin kokkaamiseen ei ole paljon aikaa, joten silloin tuntuu työläältä valmistaa kaksi eri ruokaa tai miettiä, miten yhden ja saman ruoan saisi sopimaan molempien ruokavalioon”, Räsänen kertoo.

Pariskunta onkin päätynyt siihen, että usein kokataan ruokaa, jota molemmat voivat syödä ja jota Tapaninen omien sanojen mukaan ”terästää lihalla”.
”Minä yksinkertaisesti pidän lihan mausta, koostumuksesta ja ravintoarvoista. Se on puhdasta ravintoa verrattuna moneen muuhun pitkälle prosessoituun tuotteeseen.”

Lihaa syövistä 45 % sanoo syövänsä lihaa juuri maun takia. Muita syitä lihansyönnille ovat muun muassa ravitsevuus ja erityisesti lihan sisältämä proteiini sekä monipuolinen ruokavalio.

Vaihtoehtoiset proteiinilähteet kasvattavat suosiota

Suomalaiset ovat kiinnostuneita uusista proteiinilähteistä, kuten maito- ja kasviproteiinivalmisteista. Lihattomien proteiinituotteiden menekki on kasvanut viimeisen vuoden aikana lähes 200 %. Vuonna 2016 suosituin vaihtoehtoinen proteiininlähde oli Valion Mifu-ruokarae, joka on maitoproteiinipohjainen valmiste.  

Räsäsen ja Tapanisen taloudessa vaihtoehtoiset proteiinilähteet helpottavat arkea. Ne kelpaavat myös perheen lihansyöjälle, eikä ateriaan tarvitse tällöin erikseen lisätä lihaa.

”Harvemmin meillä valmistuu gourmeeta lihankorvikkeista, mutta arkiruoanlaitossa ne ovat käteviä.”
Myös Pensalat ovat tutustuneet niin maito- kuin kasviproteiinivalmisteisiin. He ovat huomanneet, että ne täytyy tosin osata maustaa hyvin, jotta ruoasta saa maistuvaa. Soijarouhetta he käyttävät edelleen eniten lihankorvikkeena, vaikka uusiakin tuotteita on kokeiltu.

Ympäristö, eettisyys ja terveys kasvissyönnin taustalla

93 % suomalaisista sanoo Lihatiedotusyhdistyksen Kantar TNS:llä teettämässä kyselyssä syövänsä lihaa. Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat lihansyöntiin kuitenkin entistä kriittisemmin. Viidesosa ei pitäisi lihan jättämistä pois ruokavaliosta mahdottomana ajatuksena.
Yleisimmin suomalainen lopettaa lihansyönnin eettisten tai ympäristöön ja terveyteen liittyvien syiden vuoksi.  Ekologiset syyt olivat myös Pensaloille syy siirtyä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Kasvissyönnin lisäämisen tärkeydestä on puhuttu koko perheen kesken.

”Lihankasvatuksesta tulee ilmaan metaania, ja se vauhdittaa ilmastonmuutosta”, 13-vuotias Ilmari tietää.
Niin Ilmarin kuin 12-vuotiaan Eeron ja pian 7 vuotta täyttävän Inkerin mielestä on hyvä, että kotona syödään paljon kasvisruokaa.

”Koska me olemme tavallinen suomalainen perhe ja olemme siirtyneet syömään kasvisruokaa, luulen, että muutkin suomalaiset perheet voisivat tehdä samalla tavalla”, Eero tuumii äidin nyökkäillessä vieressä.

Veera Pensala ei kuitenkaan usko, että siirtyy perheineen missään vaiheessa kokonaan kasvissyöjäksi. Hänen mielestään sanonta ”kaikkea kohtuudella” sopii moneen asiaan elämässä – myös lihansyöntiin.

”Jos me lopettaisimme kokonaan lihansyönnin, voisi se hankaloittaa ruokailua esimerkiksi matkaillessa tai kyläillessä. En halua, että aiheutamme turhia paineita muille ruokavaliomme takia.”

Elli Räsänen on kasvissyöjä eettisistä syistä.

”Nykyään moni miettii ruokavaliotaan siltä kannalta, miten ruoka vaikuttaa minuun ja mitä se tekee minun kropalleni. Minun ruokavalioni on kuitenkin eettinen päätös. En tarvitse lihaa, joten miksi söisin sitä? Minulle on tärkeää, että voin syödä ruokani hyvällä omatunnolla.”

Marko Tapaninen ei ole huomannut ruokavalionsa muuttuneen kasvispainotteisempaan suuntaan avovaimon vaikutuksesta, sillä töidensä vuoksi hän ei juuri syö arkisin kotona. Hän kuitenkin tiedostaa, että tulevaisuudessa kasvissyöntiä tullee lisätä.

”Siihen suuntaan ollaan varmasti menossa. Lihan hinta nousee, ja oma hiilijalanjälki alkaa mietityttää.”

Katso herkullisia reseptejä täältä!

 

 

Artikkelin lähteet:

https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/valiolta-jalleen-uusi-proteiin...
http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/lihaan-suhtaudutaan-kriittisemm...
http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/liha-maistuu-edelleen-suomalais...
https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2016/

Entistä enemmän proteiinia

Valio MiFU® on herkullinen ja helppokäyttöinen, kotimaisesta maidosta valmistettu proteiini lämpimään ruoanlaittoon. Uusissa Mifu-suikaleissa on entistä runsaammin proteiinia, ja niitä voi käyttää kastikkeissa, wokeissa, padoissa ja kiusauksissa broilerin- tai naudanlihasuikaleiden tapaan. Mifu- suikaleet ovat laktoosittomia, gluteenittomia, soijattomia ja kananmunattomia. Valio MiFU® on vaihtoehtoisten proteiinin lähteiden markkinajohtaja.  Lue lisää Mifusta täällä.

Uudet maitoproteiinipohjaiset suikaleet sopivat kasvissyöjälle sekä laktoosittomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon.

Valio lanseerasi viime viikolla uuden lämpimään ruoanlaittoon sopivan maitoproteiinivalmisteen, Valio MiFU® suikaleen. Joukko Kodin Kuvalehden lukijoita pääsi testaamaan tuotetta ensimmäisten joukossa Sanoman studiokeittiössä Ruoholahdessa.

Tunnelma oli välitön ja innostunut, kun ruoanlaitosta kiinnostuneet lukijat kokoontuivat yhteisen intohimon äärelle. Uutuustuote innosti kuluttajat jopa kehittelemään Mifu-suikaleista oman reseptinsä, suussa sulavan Mifu-currypiirakan. Poimi herkullinen kasvisresepti talteen!

Tätä mieltä kuluttajat olivat Mifu-suikaleista:
”Olin yllättynyt, kuinka hyvänmakuisia Mifu-suikaleet olivat. Ne on myös helppo maustaa ja maku tarttuu niihin tosi hyvin.”

”Mifu-suikaleet sopivat kaikille! Niillä on tosi helppo korvata esimerkiksi jauheliha tai kanasuikaleet.”

”Suikaleet on helppo ja nopea valmistaa. Koska ne ovat valmiiksi kypsiä, ei kokatessa tarvitse arvuutella, onkohan ruoka kypsynyt tarpeeksi.”

”Suikaleet eivät palaneet pannulla, mutta ruskistuivat kivasti.”

”En yleensä kokkaa kasvisruokaa, mutta näitä suikaleita aion käyttää kotonakin!”

”Mifu-suikaleet muistuttavat vähän kanaa tai halloumijuustoa. Tosi hyvä purutuntuma!”

”Nämä on niin helppo ja nopea kokata, että sopivat varmasti hyvin arkiruoanlaittoon lapsiperheille.”

Mifu-currypiirakka

1 valmis piirakkapohja
1 pkt Valio MiFU® -suikaleita Original
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
1 rkl öljyä
1 tl mustapippuria
1½ tl suolaa
2 dl kookoskermaa
2 kananmunaa
1 tl punaista currytahnaa

1. Ota piirakkataikina sulamaan hyvissä ajoin. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Voitele vuoka ja painele taikina vuokaan. Esipaista sitä 15 minuuttia.
2. Valmista sillä välin täyte. Hienonna Mifu-suikaleet pieneksi. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Leikkaa paprika puoliksi. Irrota kanta ja siemenet ja pilko pieniksi paloiksi.
3. Kuumenna öljy paistinpannussa. Ruskista Mifu-paloja hetki, lisää vihannekset ja kypsennä kunnes ovat kypsiä. Mausta suolalla ja pippurilla.
4. Sekoita kulhossa kookoskerma, munat ja currytahna. Kaada vihannestäyte ja kookoskerma-munaseos piirakkapohjan päälle. Paista 30 minuuttia eli kunnes täyte on hyytynyt ja piirakka on saanut kauniin ruskean värin. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Katso lisää reseptejä täältä!

Entistä enemmän proteiinia

Valio MiFU® on herkullinen ja helppokäyttöinen, kotimaisesta maidosta valmistettu proteiini lämpimään ruoanlaittoon. Uusissa Mifu-suikaleissa on entistä runsaammin proteiinia, ja niitä voi käyttää kastikkeissa, wokeissa, padoissa ja kiusauksissa broilerin- tai naudanlihasuikaleiden tapaan. Mifu- suikaleet ovat laktoosittomia, gluteenittomia, soijattomia ja kananmunattomia. Valio MiFU® on vaihtoehtoisten proteiinin lähteiden markkinajohtaja. Lue lisää Mifusta täällä.