Miten tietystä ruuasta tulee muotia? eräs työkaverini kysyi minulta taannoin.

Räikein esimerkki muotiruuasta on varmasti nyhtöpossu eli pulled pork, joka breikkasi Suomessa toden teolla viime kesänä. Nyt kun nyhtöpossua saa Ravintolapäivänä joka kolmannesta kojusta ja ruokatalot tuottavat käyttövalmista nyhtökanaa, voimme varmuudella puhua jo megatrendistä. Onko jopa niin että, kun ruokajätti ottaa muotiruuan tuotantoon, ruuasta tuleekin passé? Näin uhkaa käydä myös nyt enää semi-muodikkaan hot dogin imagolle.

Syntyvätkö muodikkaat ruuat ravintoloissa, kuten vaikka paahdettu valkosuklaa, jolla kokit ovat koristelleet jälkiruokia jo tovin ja joka näyttää hiipivän pikku hiljaa marginaalista kotona kokeiltavaksi erikoisherkuksi, jolla voi tehdä vaikutuksen ruokavieraisiin? Vai nousevatko trendit blogien kautta, kuten pinaatista tai lehtikaalista valmistettava vihersmoothie tai kookosvesi?

Ruokalehdet maailmalla ja Suomessa kertovat nousevista trendeistä, kuten paleta-mehujäistä, dirty burgereista ja olutcocktaileista, mutta harvemmin synnyttävät aivan uutta muoti-ilmiötä. Twitterissä, Facebookissa tai Instagramissa on varmasti pöhisty aiheesta jo ennen lehden ilmestymistä.

Pitkästä jupinasta asiaan... Olen parhaillaan Hernesaaressa vasta avatussa kahvila-ravintola Birgitassa aamiaisella ja näin vitriinissä uusimman muotiruuan, chia puddingin eli chiavanukkaan. Olen törmännyt siihen useissa blogeissa mutta en aiemmin kahvilassa tai ravintolassa Suomessa.

[iframe src="//instagram.com/p/rJjZV_rhll/embed/" width="612" height="710" frameborder="0" scrolling="no" allowtransparency="true"></iframe]

Chiavanukas tehdään nesteessä turvotetuista chiansiemenistä, joita pidetään erityisen terveellisinä (ja terveellisyyshän on megatrendi juuri nyt). Chiansiemenet muuttuvat turvotessaan sammakonkudun näköiseksi ja vähän limamaiseksi mössöksi, ja siitä muodostuu vanukkaan pohja. Itse vanukas ei ole erityisen kaunista, mutta muoriruuassa se ei aina ole oleellista.

Birgitan vanukkaassa chia on sekoitettu passiohedelmään ja annos on päällystetty (trendikkäällä) turkkilaisella jogurtilla, marjoilla ja (trendikkäällä) granolalla. Itse en vielä ole testannut chiavanukasta kotona, mutta aion ehkä tänä viikonloppuna.

Ja niin. Miten tietystä ruuasta tulee muotia?

Tarkkailen työkseni ruokamuotia ja pinnan alla kuplivia hiljaisia signaaleita nousevistä raaka-aineista, juomista ja ravintoloista. Joten vähän noloa sanoa: ei harmainta hajuakaan. Jos jollain on teoria, jatkan keskustelua mielelläni!

Birgitta, mutta kenelle?

Kavereiden tapaamiseen: x
Treffipaikaksi: x
Työtilaksi: x
Kokouksiin: (x), ei intiimiä rauhaa
Aamianen / brunssi: x
Lounas: x
Alkoholilupa: x
Wifi: x

Kahvi: Join aamiaisella ison, hyvän suodatinkahvin (2,60 e), joka tarjottiin laakeasta posliinikupista. Se toi jostain syystä mieleeni Pariisin. Tarjolla on myös espressopohjaisia kahveja. Pavut tulevat Kaffa Roasterylta.

Ruoka: Chiavanukas (5,90 e) on kahvilan hauskin löytä, ja sitä söivät myös viereisten pöytien asiakkaat lapsista nuoriin miehiin ja hienoihin leideihin. Itse sekoitettu punajuuri-kurkku-mansikkamehu (3,5 e) oli herkullista eikä ollenkaan maamaista. Liperin ohrapiirakka (2,90 e) on piirakoiden aatelia. Iltapäivällä kannattaa ravintola-arvioiden mukaan testata hiiligrillin sapuskoja.

Palvelu: Tiskin takana häärää nuoria mimmejä, joilla näyttää olevan kädet täynnä töitä. Aurinko paahtaa, terassi on täynnä.

Tunnelma: Lievästi eiralaisen yläluokkainen mutta silti rento. Terassista tulee mieleen Kaivarin Mattolaituri-kuppila ja puusta rakennetusta ravintolarakennuksesta viime kesänä Kasarmitorin kupeessa ollut Paviljonki. Ehkä olisin voinut laittaa ripsaria.

Parannettavaa: Mehut tajoillaan kaljakuppiloista tutuista mainostuopeista.

Parasta: Sijainti 20 metriä merenrannasta. Eiran ranta avautuu ihan viereen. Aurinkoisella säällä tämä on ehkä Helsingin paras paikka, auki aamusta iltaan. Saisikohan täältä Aperol Spritzin?

Hernesaarenranta 2, Helsinki

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogissa inspiroidun kahviloista, cocktaileista ja hetkistä, jotka saavat elämän maistumaan entistäkin paremmalta. Olen merta, joogaa ja laiskoja aamuja rakastava ruoka- ja ravintolatoimittaja. Kirjoitan juttuja mm. Glorian ruoka&viinin, ja syksyllä tuomaroin uudessa Haasta Hans -ohjelmassa Välimäen sapuskoja. Kerrothan juttuvinkkejä ja toiveita outi.vaisanen@sanoma.com. Instagram @drinklikeagirl