Vaalealle leivälle on tapahtumassa sama mikä on käynyt oluelle – siihen halutaan enemmän makua.

Kun Glorian ruoka & viini järjesti keväällä 2015 juurileipäkurssin, sen paikat täyttyivät hetkessä. Leivontainto kuplii!

Juurileipätrendistä voidaan kiittää pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja isyysvapaata. Juurileipä ei ole pohjoinen keksintö, mutta villitys siihen syttyi Ruotsissa, jossa isyysvapaata viettävät miehet, "latte-papat", heittäytyivät aikaa ja perehtymistä vaativaan leivontaan.

Nuori mies kädet taikinassa -ilmiö innosti mediat ahkeraan raportointiin. Ruotsin isoihin kaupunkeihin perustettiin surdegsbröd-leipomoita, joista tunnetuimpia on varakkaan väen alueella sijaitseva Valhallabageriet. Sen eteen muodostui buumin kuumimpina aikoina "tukholmalaiseksi leipäjonoksi" kutsuttu muodostelma, jossa jalkakäytävä tukkeutui kaupunkimaastureista.

Hapanleipätrendi levisi myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, jossa sourdoughista tuli hipstereiden artesaaniharrastus samaan tapaan kuin oluesta ja kahvista.

 

Täältä sitä saa

Raumalla juurileipää leipoo Ketunleipä ja Turussa Taikinajuuri ja Leipomo Gryn, Lahdessa Leibomo Limbbu, Vaasassa Aroma  ja Vääksyssä Viipurilaisen kotileipomo. Pääkaupunkiseudulla juurileipää tekevät muun muassa Leipomo Keisari, Patisserie Teemu & Markus, Kanniston leipomo sekä Fazer. Fazerin Grand Blanc -leipää myydään myös Tampereella.

 

Juttu on julkaistu Glorian ruoka & viini -lehden numerossa 8/2015.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tule Glorian ruoka & viinin tuottaja Katja Nordlundin mukaan hämmästelemään ruokamuodin ilmiöitä.

Blogiarkisto