Eivätkö lapsesi suostu edes maistamaan vihanneksia tai erikoisempia ruokia? Ärsyttääkö nirsoilu? Älä hermostu, vaan kokeile seuraavia niksejä.

1. Ei väkisin, vaan leikin lomassa.

Pakottaminen vain pahentaa tilannetta. Se myös pilaa koko perheen yhteisen ruokahetken. Vaikka siis haluaisit huutaa ja raivota, yritä mielummin keventää tilannetta (sitä ennen voit käydä vaikka vessassa laskemassa hitaasti kymmeneen).

Voisiko kammoksutun ruuan syömisestä tehdä jonkinlaisen leikin? Jospa oltaisiin vaikka autiolla planeetalla, jossa ruoka on loppumaisillaan...selviytyäkseen avaruusseikkailijoiden on pakko maistaa galaktista laavakastiketta – ainakin kolme lusikallista.

Lapsia ilahduttavat usein erilaiset ruoka-askartelut. Ota siis esille piparimuottisi, ja tee esimerkiksi porkkanan, kurkun tai vaikka lantun paloista pieniä tähtiä ja sydämiä. Johan maistuu! Vieläkin simppelimmät muodot ovat yllättävän toimivia. Oheinen palapelisalaatti on todella helppo valmistaa, mutta on ilahduttanut jo useita lapsia. Ohjeen löydät täältä. Toinen käyttökelpoinen väline on leivontatussi, jolla voit muuttaa melkein mitkä tahansa ruuat hauskoiksi taideteoksiksi (kuten ylläolevan kuvan nallesämpylät). 

2. Ota lapsi mukaan kokkaamaan

Ruoka maistuu paremmalta, kun se on tehty yhdessä. Jo parin vuoden ikäisetkin lapset voivat osallistua vaikka salaatin repimiseen, herneiden poistamiseen paloista ja ruuan maustamiseen (vanhemman valvoessa vierestä). Kouluikäiset voidaan nimetä vaikkapa jauhelihan paistomestareiksi, jotka hoitavat aina yhden tietyn vastuualueen – ja saavat siitä tietysti ansaitsemaansa kiitosta.

3. Totuta uusiin makuihin vähitellen ja hyödynnä aiempaa tietämystäsi

Jo pienilläkin ihmisillä on oma, yksilöllinen makunsa. Pitääkö lapsesi kirpeistä tai suolaisista mauista? Hyödynnä tätä tietoa. Esimerkiksi parsakaali voi olla keitettynä ja maustamattomana lötkönä kammotus (myös aikuisille). Mutta jos lapsesi tykkää esimerkiksi soijakastikkeen kanssa tarjotuista itämaisista ruuista, yritä seuraavalla kerralla paistaa parsakaali ja maustaa se soijalla. Ensimmäisellä kerralla ei tarvitse maistaa kuin yksi pala, seuraavalla kerralla kaksi. Jos taas ketsuppi on jälkeläisesi suurin rakkaus, niin so be it. Mitä siitä, vaikka se ei perinteisesti kuulu sitruuna-rucolapastaan? Hienostuneen ruokamaun ehtii kehittää myöhemminkin, tärkeintä on että kaikki saavat vatsansa täyteen ja meininki on mukava.

4. Lahjo, mutta oikein

Lahjominen on aliarvostettu kasvatusmuoto. Tietenkään esimerkiksi uusien lelujen tai rahan lupaaminen ei pidemmän päälle ole hyvä idea. Yritä sen sijaan naamioida lahjominen kannustukseksi: "kaikkein rohkeimmille maistajille on tänään tarjolla kymmenen minuuttia lisää peliaikaa"! Tai: "jos syöt kaikki perunat, saat päättää, mitä huomenna on ruuaksi"!

5. Tiedä, milloin luovuttaa

Jotkut taistelut on tehty hävittäviksi. Lipeäkala maistuu harvalle aikuisellekaan. Sienistä ja homejuustosta ehtii oppia tykkäämään myöhemminkin. Yritä keskittyä tuomaan ruokavalioon uusia kivoja asioita. Siis sen sijaan, että jankkaisit vanhoista inhokeista loputtomiin. Kukaan ei halua kuunnella jatkuvaa valitusta – et edes sinä itse. Muista myös valmistaa välillä niitä asioita, mitkä ovat lapsesi mielestä ihan parhaita. Silloin ruokahetkeä odotetaan innolla.

Jäätelö ei yleensä kuulu nirsoiltaviin ruokiin. Avaruus-jäätelökakun ohjeen löydät täältä.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Soppaniksit-blogissa Sopan toimitus jakaa kokkausaiheisia vinkkejä ja antaa inspiraatiota kotikeittiöihin.

Blogiarkisto

2014