Höyryävä hot pot on ruuanvalmistajan unelma. Yhdessä valmistettu keitto hörpitään viimeiseen pisaraan.

Rakastan hot pot -keittoa, jonka pohjana on maittava liemi ja johon voi upottaa kypsymään haluamiaan lisukkeita. Ensimmäisen kerran hörpin hot pottia sen synnyinseudulla Mongoliassa. Kuuma liemi höyrysi jurtan keskellä kattilassa. Ateria oli valmis, kun liemeen kastettiin ohuita lammassuikaleita. Mongoliasta hot pot on levinnyt muualle Aasiaan. Kiinassa padat porisevat valmiina hot pot -ravintoloiden pöydissä.

Jurtan uumenissa alkanut hot pot -rakkauteni johti siihen, että liemi on hautunut lämpötason päällä kattilassa elämäni eri vaiheissa.

Lasten ollessa pieniä hot pot

Siskonmakkara hot pot oli hitti kun lapset olivat pieniä. Lapset saivat pursotella sopivan annoksen siskonmakkaroita juureksilla ryyditettyyn liemeen. Taisi keittokulhoihin  sujahtaa toisinaan myös rapeita mungpavun ituja, persiljatupsuja ja äidin iloksi jopa silputtua korianteria.

Nuoriso keittiöhommiin hot pot

Keksin "nuoriso hot potin" siinä vaiheessa kun lapset kasvoivat ja arkinen ruuanlaitto kaipasi tuuletusta.  Keittiöön sai hetkessä apukäsiä pilkkomaan ja esivalmistelemaan, kun jokainen sai valita oman annoksensa raaka-aineet. Toisinaan liemi oli pho-keiton tapainen tähtianiksella ja neilikalla ryyditetty liemi, jolloin keittoon lisättiin nuudeleita, kevät- tai punasipulia, katkarapuja, kanaa, munia. Joskus liemi muistutti italialaisen minestronekeiton lientä, jolloin joukkoon sujahti paahdettua pekonia, pastaa, tuoretta tomaattia, kapriksia, motsarellaa ja basilikaa.

Maailman helpoin vierasruoka hot pot

Vierasruokana hot pot on verraton. Laktoosi- tai gluteenirajoitteita ei tarvitse miettiä. Kasvisruokailijoille hot pot on yhtä maukas kuin lihansyöjillekin, kunhan liemet pitää erillään. Ja ennestään tuntemattomat vieraat tutustuvat alta aika yksikön yhteisen padan ääressä.

Mikä on teidän perheen hot pot? Kerrothan meille viikonlopun kokkailujenne tuloksista.

Oikaisijan pho-keiton ohjeen löydät täältä

 

 

Reilun hapokas ja kuiva valkoviini on loistovalinta rapukauteen.

Mikä? Heleimmät sauvignon blancit tulevat Uudesta-Seelannista. Sileni Cellar Selection Sauvignon Blanc 2017, 14,37 e, kuuluu lajissa hintaluokkansa parhaimmistoon.

Millainen? Viinin maku on eloisan hedelmäinen, tutut herukat, karviaiset ja yrtit erottuvat.

Minkä kanssa? Reilun hapokas ja kuiva viini sopii mainiosti rapujen kanssa. Viini pitää pintansa myös, kun pöydässä on graavi- tai savukalaa, perunoita ja kermaviilikastiketta, ehkä myös tuoreista rouskuista tehtyä salaattia.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Omena-aika! Jos meinaat hukkua omenapudokkaisiin, lue tämä juttu. Tee helppoa sosetta, suloista omenavoita, chutneya tai kanelilla maustettua likööriä, joka ilahduttaa syyspimeällä.

Tee sosetta

Helpoin tapa säilöä omenat on tehdä niistä sosetta. Pese omenat hyvin, mutta älä kuori. Leikkaa omenat paloiksi kattilaan siemenkotaa myötäillen. Väistele mahdolliset madonreiät veitsellä. Kun kattila on omenoita pullollaan, kaada päälle reilu loraus kylmää vettä ja siirrä kattila hellalle. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä noin vartti. Kauho välillä, jotta päällimmäiset omenat pääsevät pohjalle kypsymään. Lisää halutessasi sokeria, kanelia ja vaniljasokeria. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Tällainen sose kannattaa säilöä pakastamalla tai käyttää jääkaapista melko pian. Jos haluat purkittaa soseen hillon tapaan, joukkoon tarvitaan säilöntäainetta. Säilyvän omenasoseen ohjeen ja maustamisvinkkejä löydät tästä.

 

Hilloa omput

Omenahillo on tunnetusti hyvä paikka pudokkaille. Jos haluaa hillota omenansa säilyviksi pelkällä tavallisella sokerilla, hillosta tulee kuitenkin tyrmäävän makeaa. Hillosokeri ja hillo-marmeladisokeri sisältävät pektiiniä, joka parantaa hillon säilyvyyttä ja kiinteyttää sen rakennetta. Siksi tällaista sokeria tarvitaan hilloon vähemmän. Jos haluaa vähentää tästäkin sokerin määrää, voi keittää hillon minihillosokerilla, jossa on pektiinin lisäksi säilyvyyttä parantavaa natriumbentsoaattia, jota on luonnostaan pihlajanmarjoissa.

Jos pidät sileästä hillosta, soseuta se ennen purkittamista. Silloin hillottavat palat voivat olla yhtä ronskeja kuin omppusoseessakin. Omenahilloon voi yhdistää muitakin aineksia. Kokeile vaikka kesäkurpitsaa ja inkivääriä tai mausta hillo chai-teellä.

 

Keitä chutney

Jos soseet ja hillot eivät tunnu hupenevan jääkaapista, kokeile seuraavaksi chutneyta. Appelsiinilla, tähtianiksella ja sipulilla maustettu omenachutney sopii lisukkeeksi liha- ja kasvisruuille. Hauskassa purkissa sen voi antaa vaikka lahjaksi.

 

Hauduta ihana omenavoi

Siideriä, lakritsijauhetta, kanelia ja maustepippuria. Pehmeäksi karamellisoitunut, ihanan mausteinen omenavoi on omenasäilykkeiden aatelia. Jos maltat ja sinulla on aikaa, anna omenavoin kypsyä hiljalleen 120-asteisessa uunissa, kunnes se on tummaa ja paksua. Voi-nimi kertoo enemmän tämän omenaherkun koostumuksesta enemmän kuin käyttötavoista. Se sopii sellaisenaan jälkiruuaksi esimerkiksi pannacottan kanssa, mutta toimii myös sunnuntaiaamun croissantin päällä.

 

Tee likööriä

Likööriä voi tehdä omenoista yhtä helposti kuin marjoista. Tarvitaan vain vodkaa ja sokeria, joka tässä omena-kaneliliköörin ohjeessa on vaihdettu helposti liukenevaan siirappiin. Ainoa työläs vaihe on omppujen raastaminen, joten kannattaa kaivaa monitoimikone esiin. Aikaa maustumiseen menee kuukausi, mutta likööri säilyy tämän jälkeen hyvin.

Kuvat: Tuomas Kolehmainen ja Sami Repo.