Kuvat
Juhani Niiranen
Toisinaan liekit leimahtelevat Pamelan keittiössä, sillä moni annoksista valmistuu suuressa avogrillissä.
Toisinaan liekit leimahtelevat Pamelan keittiössä, sillä moni annoksista valmistuu suuressa avogrillissä.

Döner Harjun omistajien uusin ravintola Pamela ei turhia hienostele.

Kustannusyhtiö WSOY:n entisen kirjakaupan tiloissa Bulevardilla toimi jokusen vuoden ravintola Werner, joka oli erikoistunut grilliruokiin. Ravintolan omistivat Döner Harjusta tunnetut Jari Lönnberg ja Reima Mäenpää. Werner on nyt kuopattu, mutta samat omistajat avasivat samaan osoitteeseen alkuvuodesta Pamela-nimisen ravintolan.

Pamelassa on paljon samaa kuin Wernerissä. Ruokia tehdään pääosin keittiön suurella avogrillillä. Sisustusta ei ole paljon muutettu. Lönnberg ja Mäenpää ovat tarkan euron yrittäjiä. Kuten Wernerissä, monissa annoksissa on täsmälleen samoja elementtejä kuten kastikkeita ja salaatteja. Pamelan  kuudesta pääruuasta viisi tarjoillaan ranskalaisten ja salaatin kera. Kolmessa on lisukkeena tsatsikia. Näin aineksia voi ostaa suurempia eriä ja työn määrä vähenee. Asiakas kiittää maltillisia hintoja, mutta huomaa useamman käynnin jälkeen syövänsä melko lailla samoja ruokia. Pamelan listaa on kuitenkin tarkoitus muunnella.

”Pamela ei halua lokeroitua tiettyyn ruokakulttuuriin tai muotteihin. Sen sijaan mennään rento meininki ja erinomainen hinta-laatusuhde edellä”, Lönnberg ja Mäenpää mainostivat  iedotteessa ennen avajaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Tällä hetkellä fiilistelemme Lähi-idän ja Välimeren makumaailmaa Pariisista Istanbuliin, joten se on keskiössä Pamelan menulla. Emme kuitenkaan näe tarpeelliseksi määrittää sääntöjä Pamelan keittiölle”, he jatkoivat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

PUOLI vuotta avajaisten jälkeen omistajien määritelmä pätee edelleen. Tarjolla on melko paljon turkkilaisen keittiön makuja. Alkupalalistan munakoisotahna baba ganoush (7 e) on parhaimmillaan, kun siinä on vieno savuinen maku, ja kun seesaminsiemenistä tehdyn tahinin ja munakoison maut ovat tasapainossa. Juuri tällainen on Pamelan mainio munakoisotahna. Sitruunaa on käytetty riittävästi keventämään tuhtia tahnaa. Nautinnon kruunaavat tahnan päälle ripotellut, rubiinin lailla kimmeltävät granaatinomenan siemenet ja happaman sitruunainen sumakkimauste.

Olutleivitettyjä sinisimpukoita (8,50 e) kutsutaan ”po-boyksi”, mikä on pikkuisen hassua. "Köyhä poika” -nimitys on peräisin Yhdysvaltojen New Orleansista, ja sillä tarkoitetaan paikallisia suosittuja lihalla tai friteeratuilla merenelävillä täytettyjä leipiä. Nimi tosin on sivuseikka, sillä simpukat ovat oikein onnistuneita. Leivitys on rapean ohuenohut, ja se antaa pienen oluen vivahteen simpukoihin, joita saa dipata silkkiseen ja sitruunaiseen seesaminsiementahnaan.

Leipäkori maksaa neljä euroa ja sisältää grillattua focacciaa. Tämän italialaisen leivän on tarkoituskin olla varsin öljyinen, mutta tällä kertaa rasvaa on imeytynyt leipiin niin paljon, että puolet niistä jää syömättä. Listalla ei ole leivän, vihreän salaatin ja munakoisotahnan lisäksi mitään vegaanille sopivaa.

Vegaanille tarjotaan portobellosieni-halloumijuustoannos (16 e), mutta halloumia ei korvata proteiinilla,  korkeintaan pienellä sienilisäyksellä. Sienet on kuitenkin jätetty sopivan kiinteiksi, ja grillaus ja valkosipuli-yrittimarinadi nostavat  niiden umamiset maut loistoonsa. Kaikkia annoksia saattelee salaatti, jossa on tomaattia, fetaa, kurkkua, yrttejä ja tolkuton määrä kapriksia.

Kana on ravintoloissa usein kuivaa, etenkin kun tarjolla on usein vain rasvatonta rintafileetä. Tällä kertaa ongelma ei ole kuivuus vaan se, että pari kanavartaan (17 e) palaa eivät ole ihan kypsiä sisältä. Makuja ei tarvitse tästäkään annoksesta etsiä, sillä pistaasikuorrutus tuo makean pähkinäistä vivahdetta paahteiseen kanaan. Lampaankyljykset (19 e) ovat mukavan rasvaisia,  ylimääräinen rasva on sulanut grillissä. Lisukkeena sekä kanan että kyljyksien kanssa tulee todella rapeita ranskalaisia perunoita.

LOUNAALLA on tarjolla useita annoksia. Iskender-kebabia (14,90 e) on ollut tarjolla jokseenkin aina syyskuun alussa. Turkissa 1800-luvulla eläneen Iskender Efendin mukaan nimetty ruoka on levinnyt pitkin Eurooppaa. Annoksessa kebablihan alla on usein leipää, Pamelassa ilmavaa focacciaa, mutta ei koskaan riisiä. Liha on saksalaista vasikan paistia, mukana myös niskaa tuomassa muhevaa rasvaisuutta. Päällä on tumma ja tiivinmakuinen tomaattikastike. Epäterveellisen nautinnon viimeistelee ruskistettu voi, jolla vasikka on valeltu. Tämä hakkaa mennen tullen kaikki maistamani Helsingin kebab-pizzerioiden iskenderit. 

Lampaalihavartaassa (10,70 e) on Pamelalle tyypillisesti makua oikein olan takaa. Kreikkalainen lammas on keittiön mukaan maustettu 14 mausteella. Minttujogurtti raikastaa. Erityinen ilo on lähes muusimaiseksi haudutettu sitruunainen perunavuoka.

PAMELA karsastaa hienostelua ja teeskentelyä, hyvä niin, mutta mitään kovin suuria yllätyksiä se ei myöskään tarjoa. Annoksissa on korostettu pääraaka-aineiden ominaisluonnetta tuomalla mukaan vivahteita ja rehevyyttä. Pamelassa uskalletaan käyttää reilusti voita, öljyä ja suolaa, jonka liiallinen käyttö monissa annoksissa häiritsi merkittävästi makunautintoa. Suolaa on helppo 
lisätä mutta mahdotonta vähentää. Ei olisi synti varustaa pöydät suola- ja pippurimyllyillä.

..................................................................................

PAMELA
* * *

Missä? Bulevardi 12 Helsinki, p. 040 547 4203, pamela.fi
Koska? Ma–to 11–22, pe 11–23 ja la 12–23.
Paljonko? Pienet annokset 4–9 e, isot annokset 16–24 e ja jälkiruuat 8 e. Lounas 10,70–16,90 e.
Esteetön? Kyllä.
Nouto tai kuljetus? Kyllä.

..................................................................................

Tähdet:
* * * * * mannaa taivaasta
* * * * erittäin hyvää
* * * ihan ok
* * ainakin vatsa täyttyy
* jätä lautaselle

..................................................................................

Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla