Kuva: <span class="photographer">Sami Hakala</span>
Kuva: Sami Hakala

Kaapelitehtaalla nähtiin viime viikonloppuna uskomaton yleisöryntäys. Vegemessujen menestys johtui muun muassa siitä, että tapahtumassa ei ollut kyse identiteettipolitiikasta.

Toista kertaa järjestetyt Vegemessut tekivät jotain, mitä kukaan ei tainnut odottaa: saivat ihmiset jonottamaan viidentoista asteen pakkasessa, vain jotta he pääsisivät osallistumaan maksulliseen kasvisruokatapahtumaan. Vaikka messut järjestettiin nyt isommassa paikassa kuin ennen, oli Kaapelitehdas välittömästi liian pieni. Lauantaina ovet piti sulkea jo kahden tunnin aukiolon jälkeen, kun sisään ei vain mahtunut enempää ihmisiä. Kaiken kaikkiaan tapahtumassa vieraili viikonlopun aikana yli 8000 ihmistä.

Ei ole yllätys, että kasvisruoka kiinnostaa ihmisiä. Vegemessujen supersuosion takana on kuitenkin myös kolme muuta syytä.

1. Identiteettipolitiikan hylkääminen

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kasvissyöjiä ja erityisesti vegaaneja on vuosikymmenten ajan syrjitty kouluruokaloissa, ravintoloissa ja valitettavan usein esimerkiksi oman suvun joulupöydässä. Ehkä juuri siksi vegaaniruokavaliosta on kehittynyt niin voimakkaasti identiteettikysymys. Mutta sillä hetkellä kun ruokavalio muuttuu identiteetiksi, ihmisestä tulee usein vähän ärsyttävä. Ja kyllä, olen ollut sitä myös itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vegemessuilla pääosassa olivat uudet, jännittävät tuotteet ja maukas ruoka, eivät niinkään ihmiset ja heidän identiteettinsä. Tapahtumaan osallistuvia ihmisiä ei jaoteltu sen mukaan kuka on vegaani ja kuka ei – sen sijaan kaikki olivat yhdessä hyvästä kasvisruoasta nauttivia tyyppejä. Tätä lisää!

Suomalaisista vain yksi prosentti on vegaaneja, mutta  ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta avainasemassa ovatkin nimenomaan ne sekasyöjät, jotka ovat valmiita lisäämään vegeä ruokavalioonsa. Siksi oikeaoppisuuden vaatimuksen ja kaikenlaisen jeesustelun täytyy loppua: meillä ei ole enää yksinkertaisesti varaa tehdä veganismista ärsyttävää oikeassa olemista. Vegemessut näytti tässä hienosti esimerkkiä. Tapahtuman ohjelmalehden pääkirjoituksessakin todetaan kauniisti: "Valitsetpa vegen kerran viikossa, yhtenä kuukautena vuodesta tai jokaisena päivänä, haluamme ilmaista kiitollisuutemme sinulle."

2. Vaihtoehto metrilakulle

Perinteiset ruoka- ja viinimessut olleet viime vuosina hieman alamaissa. Helsingin kirjamessujen yhteydessä järjestettävillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla on näkynyt yhä enemmän kaikista toritapahtumista tuttuja metrilakun myyjiä, ja muutenkin samoja tuotteita ja toimijoita vuodesta toiseen. Vegemessuilla tästä kyllästymisestä ei ollut jälkeäkään. Sen sijaan talo oli täynnä aidosti uusia tuotteita ja yrittäjiä. Tapahtumassa tehtiin useita tuotelanseerauksia ja keskusteltiin innokkaasti ruuan tulevaisuudesta. Uusia näkökulmia saatiin niin laboratorioissa kasvatettavaan keinolihaan kuin ihmisen ja eläimen välille rakennetun eronteon historiaan. Me sanommekin: Vegemessut ensi vuonna Messukeskukseen!

3. Hyvä diili kaikille

Liput vegemessuille maksoivat 10 euroa päivää kohden. Diili oli kaikin puolin hyvä, sillä kymmenillä erilaisilla maistatuspisteillä saattoi syödä vatsansa täyteen, tai siis suoraan sanottuna vaaralliseen räjähtämispisteeseen asti. Lisäksi tapahtumassa pystyi ostamaan merkittävillä alennuksilla tuotteita, joiden saatavuus on toistaiseksi ollut rajallista. Tuotetoimittajat ja valmistajat taas saivat kallisarvoista näkyvyyttä nimenomaan oman kuluttajaryhmänsä piirissä. Pääsin itsekin maistamaan ensimmäistä kertaa esimerkiksi ylistettyä vöneriä (joka voittikin sunnuntain yleisöäänestyksen vuoden parhaasta uudesta tuotteesta).

Messujen pääravintolakin oli valittu fiksusti. Ylistetty Kaskis on Turussa, eikä sieltä ole kovin helppoa saada edes pöytävarausta. Mutta Vegemessuilla unelmat täyttyivät: yhden viikonlopun Kaskis olikin Helsingissä, eikä varausta tarvittu. Ja paikka tarjosi kolme ruokalajia kahden hinnalla! Fiksut valinnat ohjelman, brändien ja ravintoloiden suhteen kertovat siitä, että messujen takana on ammattimaisia, asiansa osaavia ja siihen uskovia järjestäjiä. Kiitos, ensi vuonna uudestaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla