Hapanta, sanoi olutnörtti juomastaan.
Kuva iStock.
Hapanta, sanoi olutnörtti juomastaan. Kuva iStock.

Etikkaa, navettaa ja homejuustoa. Uskaltaisitko sinä maistaa muodikasta hapanolutta?

Ensimmäinen kosketukseni hapanolueen oli vahinko. Ostin berliiniläisestä supermarketista berliner weisse -pullon, jossa kuvittelin olevan pehmeää ja raikasta vehnäolutta. Vehnäolutta se olikin, mutta ei pehmeää vaan pistelevän hapanta. En tiennyt, että juoman sekaan olisi voinut lisätä hedelmäsiirappia kesyttämään makua. Niin tehdään berliiniläiskapakoissa.

Toista kertaa en olisi hapanolutta tilannutkaan, ellei ystäväni olisi yllyttänyt. Hän kertoi, että sour ale ja muut hapanoluet ovat nyt trendikästä juotavaa. Otin baarin listalta belgialaisen lambicin, hapanoluiden kantaisän. Nuuhkaisin juomaa.

Mitä hittoa? Onko tämä vitsi? Olut haisi etikan, navetan ja homejuuston sekoitukselta. Se pisteli suussa ja maistui pilaantuneelta. Jostain makunystyröiden syvyyksistä hiipi kuitenkin ajatus, että tähän saattaa syntyä kieroutunut mieltymys.

Ystäväni kertoi, että alun perin miltei kaikki oluet olivat happamia, koska niihin pääsi valmistuksen aikana ympäristön pöpöjä. Vasta steriili valmistustapa sai aikaan nykyaikaiset ”ei-happamat” oluet.

Hapanoluiden alkukoti on Belgiassa, mutta sour aleja tehdään nykyisin monissa maissa: Yhdysvalloissa, Pohjoismaissa, Japanissa. Varsinkin pienet panimot ovat kunnostautuneet hapanoluen panemisessa. Ja se on vaativaa puuhaa.

Hapanoluet ovat olutmaailman villi länsi. Niiden maun salaisuus on villihiivoissa ja bakteereissa. Juoman tekemisen vaativuutta lisää se, että hapanoluen käyminen voi kestää kuukausia, kypsyminen jopa vuosia. Eikä koskaan ei voi olla varma, että erä onnistuu. Pöpö, joka tekee oluesta erityisen, voi myös pilata koko satsin.

Kiinnostus hapanoluisiin muistuttaa ihastumista polttaviin chilikastikkeisiin tai voimakkaan humalaisiin IPA-oluihin (ne ovat myös in). Uuteen ja vaativaan makuun pitää tottua. Hyppäys kevyistä lagereista ja pehmeistä vehnäoluista on melkoinen, mutta olutnörtit vakuuttavat sen kannattavan.

Siksi aion tänä keväänä maistaa uudelleen berliner weissia, mikä onkin helppoa, koska Sinebrychoff on valmistanut sitä hanamyyntiin Olutmestarin bärliineri -nimellä. Se maistuu kuulemma kevyeltä ja raikkaan hapokkaalta. Myös Stadin Panimon sour alea olisi ollut kiva kokeilla, mutta harmillisesti se alkaa kuulemma olla varastoista loppu.

Lambicille en vielä anna uutta mahdollisuutta.

Loistavat lammaspunkut, ihana parsaviini ja pashan paras kaveri. Valitsimme viiniseuralaiset pääsiäisen ja kevään klassikkoruuille. 

1. Paahtopaistille tai pariloidulle fileelle

Kun karitsanfilee tai paahtopaisti kypsennetään mediumiksi ja pintaan paahdetaan parilapannussa tai grillissä savuiset raidat, viini saa olla täyteläinen ja mehukas. Norton Barrel Select Cabernet Sauvignon (10,99 e) Argentiinasta on loistopari. Tiiviin täyteläinen maku on tumma, mustaherukkainen ja maukkaan pippurinen. Vivahteikas viini on upea löytö omassa hintaluokassaan. Tarjoa myös tumman riistan kanssa.

2. Kanalle ja lohelle

Mikäli valkoviiniä voi kutsua rotevaksi, portugalilainen Redoma Branco (18,99 e) on sellainen. Jo ensikulauksella viini tuntuu suussa leveältä. Makujen kerroksissa on kypsää omenaa ja sitrusta sekä persikkaa ja pähkinää. Jämäkkyydestään huolimatta kokonaisuus on vivahteikkaan raikas ja eloisa. Runsautensa ja paahteisuutensa vuoksi viini on omiaan, kun sen kanssa herkutellaan maalaiskanalla, possunfileellä tai lohikaloilla.

3. Kahvilampaalle x 2

Jos pidät mutkattomista punaviineistä, joissa on aavistus suklaisuutta, kokeile portugalilaista Alexandre Relvas Merinoa (12,40 e). Uutuuspunkku tulee Portugalin Alentejosta Casa Relvasin viinitilalta. Se on kuin täsmätty kypsän, kahvilla valellun lammaspaistin kylkeen. Pehmeätanniininen, tumman marjaisa ja hieman pippurinen luomuviini on saanut nimensä merinolampaista, jotka laiduntavat viinitilalla.

Toinen vaihtoehto perinteisen kahvilla maustetun lampaanpaistin palanpainikkeeksi on Espanjan Riojasta tuleva roteva Muga Reserva (18,98 e), jonka mustaherukka- ja kirsikka-aromit raikastavat lampaanlihan vahvaa makua. Tammikypsytyksen tuoma mausteisuus myötäilee kahvikastikkeen makua. Hyvä valinta myös riistalle tai porolle.

4. Parsalle ja paistetulle kuhalle

Alkon tuoreiden erikoiserien myötä Suomeen rantautui vihdoin valikoima ultraluomuja alkuviinejä. Ihanimpiin tuttavuuksiin kuuluu itävaltalainen grüner veltliner Jurtschitsch Belle Naturelle (19,98 e). Viini on vähän kuin etikettinsä: ihana tuulahdus kesäistä kamomillaniittyä. Tuoksussa on jännittävää kukkaisuutta, ja hedemäisessä maussa on uskomattoman vivahteikas sekoitus mehukasta persikkaa, sitrussorbettia ja kypsää melonia, raikkaan hapokkuuden saattelemana. Ruokapöydässä viini loistaa etenkin paahdettujen parsojen ja paistetun kuhan seurassa, mutta se on myös herkullinen nautiskelujuoma ihan sellaisenaan. Viini on suodattamaton.

5. Pashalle

Pashan lempeän runsas makukirjo yhdistelee makeaa ja kirpeää: rahkaa, vaniljaa, sitruksia tai kuivattuja hedelmiä ja rusinaa. Sitä täydentämään käy hienosti itävaltalainen Kracher Cuvée Beerenauslese 2015 (19,98 e / 0,375 l). Se on hyvin makea viini, jota tasapainottaa raikas hapokkuus. Ensi siemaus tuo suuhun hunajaa, aprikoosia ja mandariinia. Jälkimaussa tuntuvat persikka ja ananas. Tarjoa myös hedelmillä rikastetun valkosuklaakakun ja vaniljaisen panna cottan kanssa.

 

Alko on pääsiäisenä 2018 auki seuraavasti: kiirastorstaina to 29.3. avoinna klo 9–21, pitkäperjantaina 30.3. kiinni ja pääsiäislauantaina 31.3. auki taas klo 9–18.

Viinisuositukset: Tuomas Tanttu ja Sanna Maskulin

Korkkasitko glögikauden jo lokakuussa? Niin mekin. Siksi listasimme neljä muuta herkullista sesonkijuomaa. Ne tuovat vaihtelua glögin rinnalle.

1. Kuuma hunajamojito

Klassikkodrinkki muuttuu ihanaksi talvijuomaksi, kun rommi ja lime saavat kaverikseen haudutettua teetä sekä hunajaa. 

Reseptin kuumaan hunajamojitoon löydät täältä.

2. Manhattanin siideri

Amerikassa kuumaa ja mausteista juomaa kutsutaan siideriksi. Siitä nimi tälle lämmittävälle omenapohjaiselle drinkille.

Manhattanin siiderin reseptiin pääset tästä.

3. Omena-inkivääritoti

Inkiväärin terästämä kuuma omenajuoma maistuu myös perheen pienimmille.

Omena-inkivääritotin ohjeen löydät täältä.

4. Munatoti Jamie Oliverin tapaan

Pilvenpehmeä, makea ja mausteinen – maailman paras munatoti. Sellainen on Jamie Oliverin reseptistä inspiraationsa saanut hienostunut drinkkiklassikko. 

Munatotin ohjeen löydät täältä!

Tiesitkö? Glögillä on pitkä historia. Suomeen juoma rantautui Ruotsista 1900-luvun alussa, mutta sen historia juontaa aina 2000 vuoden taakse. Perinteisesti kanelin, neilikan, kardemumman ja inkiväärin maustamaa glögiä on juotu joulun tienoilla, mutta viime vuosina sen sekä muiden lämpimänä nautittavien juomien sesonki on laajentunut myös joulunajan ulkopuolelle. Myyntitilastojen mukaan sesonki alkaa lokakuussa ja jatkuu aina maaliskuulle saakka.