Saalista luvassa! Kuva Istock
Saalista luvassa! Kuva Istock

Hurahda sieniin. Poimi itse tai etsi ystäväpiiristäsi sopivasti hullaantuneita sienioppaita metsäretkelle. Palkinnoksi saat punaiset posket ja sieni-illallisen.

Viime kesän tattisadosta villiintyneenä valitsin kesälomaksi syksyn. Se tunne, kun en ehtinyt tarpeeksi usein metsään, kun niitä töitäkin piti tehdä. Se tunne ei saa uusiutua. Siis paras aika lomailla on elo-syyskuu, näin toivon.

Kantarelleja on noussut jo reilusti. Ystäväni ovat päivitelleet heinäkuun sateisenviileinä päivinä korikuvia someen.... odottakaa vaan,  täältä tullaan. Sieniveitsi on jo terässä. Hyttysmyrkkyä pitää olla ja metsäeväät, niistä ei saa tinkiä.

Olen itseoppinut ja vähän anopinkin opettama sienestäjä. Lapsuuteni kerrostaloympäristössä ei sieniä noukittu. Kantarellit haettiin turvallisesti Kauppatorilta ja rouskut saatiin sukulaisilta sienisalaattia varten. Vasta opiskelujen yhteydessä minulle aukeni sienimetsän salaisuudet kuin taikaiskusta. Tein opinnäytetyönä koululle sieninäyttelyn. Näin jälkikäteen voin tunnustaa, että hommaan värväytyi koko suku, siis se anopin puolen.

Monesti sienestys kulkee suvussa, mutta hauskinta on ettei harrastuksen tarvitse periytyä, sen voi oppia myös itse. Sieninäyttelyt ja opastuspisteet ovat tunnetusti Marttojen kiireisintä aikaa, mutta facen kautta löytyy sienistä villiintyneitä yhteisöjä useampiakin.

Sieni-ihmiset ry:n tavoitteet allekirjoitan. Ajatus siitä, että kauppaisieniä olisi laajemminkin ja ravintolat tarjoisivat asiakkailleen yhä innostavampia sienielämyksiä on se tulevaisuus jossa uusia "sieni-ihmisiä" kasvaa. Samoin se, että lähikaupoista löytyisi kantarellien ja suppilovahveroiden lisäksi muitakin sieniä esimerkiksi japanilaisten suursuosikkeja matsutakeja, tuoksuvalmuskoja, jotka kasvavat läpi Suomen mäntymetsien lomassa.

Voi, metsässähän kasvaa satoa niin runsaasti, että vihannestiskille ei muuta mahtuisikaan kuin sieniä. Sitä odotellessa kannattaa opetella muutama sieni kerrallaan ja  mennä itse sieneen.

 

Tässä muutamia ohjeita sieni-illallista varten.

Sieni-pekonipastan ohjeen löydät täältä.

Metsäsienimuhennoksen ohjeen löydät täältä.

Kantarellileipien ohjeen löydät täältä.

 

Lisätietoja sieni-ihmisistä löydät

www.sieni-ihmiset.fi

 

Reilun hapokas ja kuiva valkoviini on loistovalinta rapukauteen.

Mikä? Heleimmät sauvignon blancit tulevat Uudesta-Seelannista. Sileni Cellar Selection Sauvignon Blanc 2017, 14,37 e, kuuluu lajissa hintaluokkansa parhaimmistoon.

Millainen? Viinin maku on eloisan hedelmäinen, tutut herukat, karviaiset ja yrtit erottuvat.

Minkä kanssa? Reilun hapokas ja kuiva viini sopii mainiosti rapujen kanssa. Viini pitää pintansa myös, kun pöydässä on graavi- tai savukalaa, perunoita ja kermaviilikastiketta, ehkä myös tuoreista rouskuista tehtyä salaattia.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Omena-aika! Jos meinaat hukkua omenapudokkaisiin, lue tämä juttu. Tee helppoa sosetta, suloista omenavoita, chutneya tai kanelilla maustettua likööriä, joka ilahduttaa syyspimeällä.

Tee sosetta

Helpoin tapa säilöä omenat on tehdä niistä sosetta. Pese omenat hyvin, mutta älä kuori. Leikkaa omenat paloiksi kattilaan siemenkotaa myötäillen. Väistele mahdolliset madonreiät veitsellä. Kun kattila on omenoita pullollaan, kaada päälle reilu loraus kylmää vettä ja siirrä kattila hellalle. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä noin vartti. Kauho välillä, jotta päällimmäiset omenat pääsevät pohjalle kypsymään. Lisää halutessasi sokeria, kanelia ja vaniljasokeria. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Tällainen sose kannattaa säilöä pakastamalla tai käyttää jääkaapista melko pian. Jos haluat purkittaa soseen hillon tapaan, joukkoon tarvitaan säilöntäainetta. Säilyvän omenasoseen ohjeen ja maustamisvinkkejä löydät tästä.

 

Hilloa omput

Omenahillo on tunnetusti hyvä paikka pudokkaille. Jos haluaa hillota omenansa säilyviksi pelkällä tavallisella sokerilla, hillosta tulee kuitenkin tyrmäävän makeaa. Hillosokeri ja hillo-marmeladisokeri sisältävät pektiiniä, joka parantaa hillon säilyvyyttä ja kiinteyttää sen rakennetta. Siksi tällaista sokeria tarvitaan hilloon vähemmän. Jos haluaa vähentää tästäkin sokerin määrää, voi keittää hillon minihillosokerilla, jossa on pektiinin lisäksi säilyvyyttä parantavaa natriumbentsoaattia, jota on luonnostaan pihlajanmarjoissa.

Jos pidät sileästä hillosta, soseuta se ennen purkittamista. Silloin hillottavat palat voivat olla yhtä ronskeja kuin omppusoseessakin. Omenahilloon voi yhdistää muitakin aineksia. Kokeile vaikka kesäkurpitsaa ja inkivääriä tai mausta hillo chai-teellä.

 

Keitä chutney

Jos soseet ja hillot eivät tunnu hupenevan jääkaapista, kokeile seuraavaksi chutneyta. Appelsiinilla, tähtianiksella ja sipulilla maustettu omenachutney sopii lisukkeeksi liha- ja kasvisruuille. Hauskassa purkissa sen voi antaa vaikka lahjaksi.

 

Hauduta ihana omenavoi

Siideriä, lakritsijauhetta, kanelia ja maustepippuria. Pehmeäksi karamellisoitunut, ihanan mausteinen omenavoi on omenasäilykkeiden aatelia. Jos maltat ja sinulla on aikaa, anna omenavoin kypsyä hiljalleen 120-asteisessa uunissa, kunnes se on tummaa ja paksua. Voi-nimi kertoo enemmän tämän omenaherkun koostumuksesta enemmän kuin käyttötavoista. Se sopii sellaisenaan jälkiruuaksi esimerkiksi pannacottan kanssa, mutta toimii myös sunnuntaiaamun croissantin päällä.

 

Tee likööriä

Likööriä voi tehdä omenoista yhtä helposti kuin marjoista. Tarvitaan vain vodkaa ja sokeria, joka tässä omena-kaneliliköörin ohjeessa on vaihdettu helposti liukenevaan siirappiin. Ainoa työläs vaihe on omppujen raastaminen, joten kannattaa kaivaa monitoimikone esiin. Aikaa maustumiseen menee kuukausi, mutta likööri säilyy tämän jälkeen hyvin.

Kuvat: Tuomas Kolehmainen ja Sami Repo.