Thomas Rode Andersen markkinoi paleoruokavaliota omalla kropallaan. Kuva: Jes Larsen.
Thomas Rode Andersen markkinoi paleoruokavaliota omalla kropallaan. Kuva: Jes Larsen.

Lihaan, muniin, rasvaan ja kasviksiin perustuva paleoruokavalio on trendikäs, mutta edes paleoguru ei voi jättää lopullisia jäähyväisiä viinille ja suklaalle.

Tanskalainen Thomas Rode Andersen kokkasi aiemmin michelin-tähtiravintolassa, mutta saarnaa nykyisin kokopäiväisesti paleoruokavalion ihanuudesta. Kaksi kirjaa aiheesta kirjoittanut Andersen kertoo, mikä leivän, pastan, perunan, riisin ja sokerin kieltävässä paleossa viehättää. Ja mikä on raskasta.

 

Innostuit paleoruokavaliosta, koska halusit olla 14 vuotta nuoremman vaimosi arvoinen. Onnistuitko?

Kyllä. Havahduin kerran hampaita pestessäni, että tissini pomppivat. Vaihdoin ruokavalioita ja treenasin lujasti. Vuotta myöhemmin tissit eivät enää pomppineet, mutta vielä isompi muutos tapahtui henkisessä hyvinvoinnissa. En ole enää äkäinen enkä suutu yhtä helposti kuin aiemmin.

 

Johdit michelin-tasoista ravintolakeittiötä. Eikö laihduttava pomo ole vaarallinen alaisilleen?

Olin aikaisemmin kova huutamaan ja ärsyynnyin helposti. Vaikka söin töissä, olin pian taas nälkäinen ja ärtynyt. Kun jätin sokerin ja tärkkelyspitoiset ruuat pois, pysyin rauhallisena. Minusta tuli parempi pomo.

 

Miten kestät kalvavaa nälkää?

Kun syö paleo-oppisesti lihaa, munaa, kasviksia ja hyviä rasvoja, nälkä tulee harvemmin. Ja se on erilaista kuin ennen. Aiemmin minulle tuli heikotus ja ärsyyntyminen, nyt nälkä on vain nälkää. Siedän sitä tunteja, koska voin muuten hyvin.

 

Mitä paleodieettiä noudattava syö reissussa?

Jos lähden esimerkiksi Thaimaahan, syön kentällä ison pihvin rasvaisen kastikkeen ja salaatin kanssa. Lentokoneateriasta syön vain voinapin ja juustopalan ja rupean nukkumaan. Ei ole vaarallista olla välillä syömättä. En missään nimessä juo limua tai syö leipää.

 

Entä kun on kiire?

Pystyn olemaan pitkän aikaa syömättä, mutta jos tarjolla on esimerkiksi sämpylä, nappaan välistä juuston, kinkun ja majoneesin. Olisi kiva syödä sämpylä, mutta tiedän että olisin vartin päästä taas nälkäinen.

 

Mitä kaipaat aikaisemmasta elämästä?

Pastaa, riisiä, leipää, sokeria – kaipaan sitä kaikkea. Taistelen koko ajan houkutusta vastaan.

 

Etkö oikeasti lipsu ruokavaliostasi?

Jos ravintolassa tarjotaan uunituoretta artesaanileipää, syön sitä palan voin kanssa. Mutta onneksi saan nykyisin tyydytyksen jo pienestä palasta. Fine dining –ravintolassa syön myös jälkiruuan, koska se on kuitenkin niin pieni ettei sokeria tule paljon. Sunnuntaiaamuna syön joskus rapean croissantin.

Olen ankara itselleni. Mitä enemmän vältän sokeria ja muuta roskaa arjessa, sitä helpommin voin syödä pienen palan viikonloppuna.

 

Mitä et voi luopua?

Viiniä en voi jättää. Nautin siitä suunnattomasti lauantai-iltana. Kylässä voin ottaa palan tarjottua kakkua ja suklaata on saatava silloin tällöin. Syön korkean kaakaopitoisuuden suklaata. Fazerin sinisen tapainen maitosuklaa olisi turmiollista. Jos otan palan, en voi lopettaa.

 

Innostuitko uudesta ruokavaliosta? Kokeile paleo-oppien mukaan tehtyä lohisalaattia.

Reilun hapokas ja kuiva valkoviini on loistovalinta rapukauteen.

Mikä? Heleimmät sauvignon blancit tulevat Uudesta-Seelannista. Sileni Cellar Selection Sauvignon Blanc 2017, 14,37 e, kuuluu lajissa hintaluokkansa parhaimmistoon.

Millainen? Viinin maku on eloisan hedelmäinen, tutut herukat, karviaiset ja yrtit erottuvat.

Minkä kanssa? Reilun hapokas ja kuiva viini sopii mainiosti rapujen kanssa. Viini pitää pintansa myös, kun pöydässä on graavi- tai savukalaa, perunoita ja kermaviilikastiketta, ehkä myös tuoreista rouskuista tehtyä salaattia.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Omena-aika! Jos meinaat hukkua omenapudokkaisiin, lue tämä juttu. Tee helppoa sosetta, suloista omenavoita, chutneya tai kanelilla maustettua likööriä, joka ilahduttaa syyspimeällä.

Tee sosetta

Helpoin tapa säilöä omenat on tehdä niistä sosetta. Pese omenat hyvin, mutta älä kuori. Leikkaa omenat paloiksi kattilaan siemenkotaa myötäillen. Väistele mahdolliset madonreiät veitsellä. Kun kattila on omenoita pullollaan, kaada päälle reilu loraus kylmää vettä ja siirrä kattila hellalle. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä noin vartti. Kauho välillä, jotta päällimmäiset omenat pääsevät pohjalle kypsymään. Lisää halutessasi sokeria, kanelia ja vaniljasokeria. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Tällainen sose kannattaa säilöä pakastamalla tai käyttää jääkaapista melko pian. Jos haluat purkittaa soseen hillon tapaan, joukkoon tarvitaan säilöntäainetta. Säilyvän omenasoseen ohjeen ja maustamisvinkkejä löydät tästä.

 

Hilloa omput

Omenahillo on tunnetusti hyvä paikka pudokkaille. Jos haluaa hillota omenansa säilyviksi pelkällä tavallisella sokerilla, hillosta tulee kuitenkin tyrmäävän makeaa. Hillosokeri ja hillo-marmeladisokeri sisältävät pektiiniä, joka parantaa hillon säilyvyyttä ja kiinteyttää sen rakennetta. Siksi tällaista sokeria tarvitaan hilloon vähemmän. Jos haluaa vähentää tästäkin sokerin määrää, voi keittää hillon minihillosokerilla, jossa on pektiinin lisäksi säilyvyyttä parantavaa natriumbentsoaattia, jota on luonnostaan pihlajanmarjoissa.

Jos pidät sileästä hillosta, soseuta se ennen purkittamista. Silloin hillottavat palat voivat olla yhtä ronskeja kuin omppusoseessakin. Omenahilloon voi yhdistää muitakin aineksia. Kokeile vaikka kesäkurpitsaa ja inkivääriä tai mausta hillo chai-teellä.

 

Keitä chutney

Jos soseet ja hillot eivät tunnu hupenevan jääkaapista, kokeile seuraavaksi chutneya. Appelsiinilla, tähtianiksella ja sipulilla maustettu omenachutney sopii lisukkeeksi liha- ja kasvisruuille. Hauskassa purkissa sen voi antaa vaikka lahjaksi.

 

Hauduta ihana omenavoi

Siideriä, lakritsijauhetta, kanelia ja maustepippuria. Pehmeäksi karamellisoitunut, ihanan mausteinen omenavoi on omenasäilykkeiden aatelia. Jos maltat ja sinulla on aikaa, anna omenavoin kypsyä hiljalleen 120-asteisessa uunissa, kunnes se on tummaa ja paksua. Voi-nimi kertoo enemmän tämän omenaherkun koostumuksesta kuin käyttötavoista. Se sopii sellaisenaan jälkiruuaksi esimerkiksi pannacottan kanssa, mutta toimii myös sunnuntaiaamun croissantin päällä.

 

Tee likööriä

Likööriä voi tehdä omenoista yhtä helposti kuin marjoista. Tarvitaan vain vodkaa ja sokeria, joka tässä omena-kaneliliköörin ohjeessa on vaihdettu helposti liukenevaan siirappiin. Ainoa työläs vaihe on omppujen raastaminen, joten kannattaa kaivaa monitoimikone esiin. Aikaa maustumiseen menee kuukausi, mutta likööri säilyy tämän jälkeen hyvin.

Kuvat: Tuomas Kolehmainen ja Sami Repo.