Vastaajien ikä vaikutti myös nakkimieltymyksiin.
Vastaajien ikä vaikutti myös nakkimieltymyksiin.

Suureen suomalaiseen nakkitutkimukseen vastasi yli 1 200 suomalaista.

Lähes kolmannes suomalaismiehistä syö nakkinsa mieluiten yksin, kertoo Atrian julkistama Suuri suomalainen nakkitutkimus. Kyselyyn vastanneista miehistä 28 prosenttia nauttii nakkinsa mieluiten itsekseen. Naisvastaajista iso osuus, 40 prosenttia, puolestaan syö mieluiten nakkinsa perheen kanssa.

Kaikkien tutkimukseen vastanneiden ikäryhmien mielestä nakin pitää olla maukas. Ikäryhmien väliset mielipide-erot koskevat lähinnä nakkien rakennetta, sillä siinä missä nuoret 15–24-vuotiaat suosivat kuorettomia nakkeja, hieman varttuneemmat, 45–54-vuotiaat, haluavat nakin olevan napakka ja napsahtava. Lihaisa ja kuorellinen nakki puolestaan on yli 55-vuotiaiden suosikki.

Suomalaisten nakkiruokasuosikki on nakit ja muusi. Sen mainitsi suosikikseen neljännes vastaajista. Toiseksi suosituin nakkiruoka on nakkikastike.

Jos nakki kaipaa lisuketta, sipaistaan sille sinappia. Muut suositut nakin lisukkeet ovat kurkkusalaatti ja ketsuppi.

Atrian teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 258 suomalaista. Naisten osuus vastaajista oli 61 prosenttia ja miesten osuus 39 prosenttia.

Jos etsit sopivaa viiniä bolognesen tai lasagnen seuraan, tartu chiantiin.

Mikä? Ruffino Chianti 2016, 10,99 e, on toscanalainen keskitäyteläinen punaviini.

Millainen? Punaherukalta, karpalolta ja puolukalta maistuva viini on sopivan hapokas ja lempeästi tanniininen.

Minkä kanssa? Chianti on varma valinta bologneselle, jossa maistuu paitsi liha myös tomaatti ja päälle ripoteltava juusto. Viini tasapainottaa sekä tomaatin hapokkuutta että juuston täyteläisyyttä. Se sopii mainiosti myös lasagnen, lihatäytteisten raviolien ja muiden arkisempien liharuokien pariksi.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Päästä ikuinen säestäjä vaihteeksi parrasvaloihin. Näissä itkettävän ihanissa ruuissa sipuli kohoaa päätähdeksi.

Sipuli on yksi Suomen syödyimmistä kasviksista. Mikä on sen suuren suosion takana? Ainakin edullinen hinta, kotimaisuus, monipuolisuus ja terveysvaikutukset. Tärkeimpänä kaikista lienee kuitenkin maku. Tässä neljä sipuliruokaa, joiden vuoksi kannattaa tirauttaa muutama kyynel!

 

1 Muheva soppa

Sipuli ja juusto muodostavat täydellisen parin. Ranskalainen sipulikeitto ei ole kaikista nopein soppa, mutta kärsivällisen kokin odotus palkitaan. Sipuli karamellisoituu kunnolla, kun sitä paistaa vähintään puolen tunnin ajan. Keittoannokset kruunataan paahdetuilla leipäviipaleilla ja gruyérella. Klassikkokeitto on valmis nautiskeltavaksi, kun annokset ovat olleet hetken uunissa ja saaneet pintaansa nätin värin.

 

2 Lohtupasta

Tämä carbonara ei pancettaa tai pekonia kaipaa! Pastan salaisuus on makeiksi paistuneissa sipuleissa. Aluksi sipulit ruskistetaan sokerin kanssa. Kun pasta on keitetty ja valutettu, sen joukkoon sekoitetaan kananmuna-juustoseos sekä lempeät sipulit. Ja mikä parasta: pasta on lautasella vartissa. Katso videolta, miten lihaton versio carbonarasta valmistuu.

 

3 Ihana piiras

Kotimainen sipuli on ympäri vuoden ajankohtainen ostos. Älä anna uuden sadon sipulipiiraan nimen hämätä: sen voi valmistaa milloin tahansa. Kaunis herkku valmistuu alle tunnissa. Sipulit hautuvat valkoviinissä herkullisiksi, jonka jälkeen ne ladotaan rahkapohjan päälle. Piirakan kaverina tarjoillaan nobis-kastike. Majoneesimainen soosi maustetaan yleensä ruohosipulilla, mutta siihen sopii loistavasti myös rucola.

Lisää vinkkejä erilaisiin sipulipiirakoihin löydät sipulipiirakka-artikkelistamme:

 

+ 1: Karamellisoitu sipuli

Monen sipuliruuan ydinasia on hitaasti karamellisoitu sipuli. Sopan, pastan ja piiraiden lisäksi ne sopivat burgerin väliin tai herkulliseksi lisukkeeksi ihan sellaisenaan. Tärkeintä paistamisessa on, ettei sipuli vain kiehu omassa nesteessään kypsäksi tai toisaalta kärähdä liian kuumalla pannulla. Näin sipulit makeutuvat ja kypsyvät napakan pehmeiksi.

Kuvat: Piia Arnould, Panu Pälviä, Arto Vuohelainen ja Sanna Maskulin