Enää neljä vuotta ja pääsemme maistelemaan kotimaista luostariviskiä. Kuva: Panu Pälviä.
Enää neljä vuotta ja pääsemme maistelemaan kotimaista luostariviskiä. Kuva: Panu Pälviä.

Viski-intoilijat ovat julistaneet päivämäärän 23.5. suomalaisen viskin päiväksi.

Viski on muotia, ja mallasviskihuuma käy Suomessa kuumana. Ensin harrastajat innostuivat skotlantilaisista mallasviskeistä, sitten tulivat amerikkalaiset ruisviskit ja nyt viimeisimpänä kiinnostus on siirtynyt kotimaisiin tisleisiin. Alko myy monenlaisia mallasviskejä ja juomiin erikoistuneita baareja sekä ohjattuja maistelutilaisuuksia löytyy ympäri Suomen.

Toisin oli vielä 90-luvun lopulla. Silloin suomalaisten viskiharrastajien piti lähteä maistelemaan mallasviskejä ruotsinlaivalle.

Tuorein merkki viskihuumasta on tämä päivä, 23.5., joka on nyt julistettu suomalaisen viskin päiväksi. Viskiä valmistetaan siis muuallakin kuin Skotlannissa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Jopa Porissa, Lahdessa, Ilomantsissa ja Kyrönjoen varressa.

1. Beer Hunter’s
Suomen ensimmäinen mallasviski tislattiin Porissa vuonna 2001. Old Buckiksi nimettyä viskiä fanitetaan niin voimallisesti, että jotkut ovat tatuoineet viskimerkin ihoonsa.

2. Teerenpeli
Lahtelaisen Teerenpeli-panimoravintolan viskiä myydään Englannissa useassa viskikaupassa. Viski löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta.

3. Herman’s
Itä-Suomen oma viski tislataan Ilomantsissa hedelmäviinan valmistukseen hankitussa pannussa. Viskin ensimmäiset koe-erät kypsyvät Valamon luostarin kellarissa Heinävedellä, ja niitä pitäisi päästä maistamaan tänä vuonna. Luostarin veljestön kerrotaan suhtautuvan projektiin ennakkoluulottomasti.

4. Rye Rye Distillery
Muista poiketen Isonkyrön pannuissa ei porise ohra, vaan suomalaiskansallinen ruis. Vanhassa Oltermanni-juuston valmistuspaikassa pitäisi syntyä ensimmäinen suomalainen ruisviski 3-6 vuoden kuluessa.
Näiden neljän tislaamon lisäksi Helsingissä on aloittelemassa uusi viskitislaamo.

Lähde: Jaakko Nikkanen ja Mikko Honkanen. Suomalainen viski ja viskikulttuuri.

Reilun hapokas ja kuiva valkoviini on loistovalinta rapukauteen.

Mikä? Heleimmät sauvignon blancit tulevat Uudesta-Seelannista. Sileni Cellar Selection Sauvignon Blanc 2017, 14,37 e, kuuluu lajissa hintaluokkansa parhaimmistoon.

Millainen? Viinin maku on eloisan hedelmäinen, tutut herukat, karviaiset ja yrtit erottuvat.

Minkä kanssa? Reilun hapokas ja kuiva viini sopii mainiosti rapujen kanssa. Viini pitää pintansa myös, kun pöydässä on graavi- tai savukalaa, perunoita ja kermaviilikastiketta, ehkä myös tuoreista rouskuista tehtyä salaattia.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Omena-aika! Jos meinaat hukkua omenapudokkaisiin, lue tämä juttu. Tee helppoa sosetta, suloista omenavoita, chutneya tai kanelilla maustettua likööriä, joka ilahduttaa syyspimeällä.

Tee sosetta

Helpoin tapa säilöä omenat on tehdä niistä sosetta. Pese omenat hyvin, mutta älä kuori. Leikkaa omenat paloiksi kattilaan siemenkotaa myötäillen. Väistele mahdolliset madonreiät veitsellä. Kun kattila on omenoita pullollaan, kaada päälle reilu loraus kylmää vettä ja siirrä kattila hellalle. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä noin vartti. Kauho välillä, jotta päällimmäiset omenat pääsevät pohjalle kypsymään. Lisää halutessasi sokeria, kanelia ja vaniljasokeria. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Tällainen sose kannattaa säilöä pakastamalla tai käyttää jääkaapista melko pian. Jos haluat purkittaa soseen hillon tapaan, joukkoon tarvitaan säilöntäainetta. Säilyvän omenasoseen ohjeen ja maustamisvinkkejä löydät tästä.

 

Hilloa omput

Omenahillo on tunnetusti hyvä paikka pudokkaille. Jos haluaa hillota omenansa säilyviksi pelkällä tavallisella sokerilla, hillosta tulee kuitenkin tyrmäävän makeaa. Hillosokeri ja hillo-marmeladisokeri sisältävät pektiiniä, joka parantaa hillon säilyvyyttä ja kiinteyttää sen rakennetta. Siksi tällaista sokeria tarvitaan hilloon vähemmän. Jos haluaa vähentää tästäkin sokerin määrää, voi keittää hillon minihillosokerilla, jossa on pektiinin lisäksi säilyvyyttä parantavaa natriumbentsoaattia, jota on luonnostaan pihlajanmarjoissa.

Jos pidät sileästä hillosta, soseuta se ennen purkittamista. Silloin hillottavat palat voivat olla yhtä ronskeja kuin omppusoseessakin. Omenahilloon voi yhdistää muitakin aineksia. Kokeile vaikka kesäkurpitsaa ja inkivääriä tai mausta hillo chai-teellä.

 

Keitä chutney

Jos soseet ja hillot eivät tunnu hupenevan jääkaapista, kokeile seuraavaksi chutneya. Appelsiinilla, tähtianiksella ja sipulilla maustettu omenachutney sopii lisukkeeksi liha- ja kasvisruuille. Hauskassa purkissa sen voi antaa vaikka lahjaksi.

 

Hauduta ihana omenavoi

Siideriä, lakritsijauhetta, kanelia ja maustepippuria. Pehmeäksi karamellisoitunut, ihanan mausteinen omenavoi on omenasäilykkeiden aatelia. Jos maltat ja sinulla on aikaa, anna omenavoin kypsyä hiljalleen 120-asteisessa uunissa, kunnes se on tummaa ja paksua. Voi-nimi kertoo enemmän tämän omenaherkun koostumuksesta kuin käyttötavoista. Se sopii sellaisenaan jälkiruuaksi esimerkiksi pannacottan kanssa, mutta toimii myös sunnuntaiaamun croissantin päällä.

 

Tee likööriä

Likööriä voi tehdä omenoista yhtä helposti kuin marjoista. Tarvitaan vain vodkaa ja sokeria, joka tässä omena-kaneliliköörin ohjeessa on vaihdettu helposti liukenevaan siirappiin. Ainoa työläs vaihe on omppujen raastaminen, joten kannattaa kaivaa monitoimikone esiin. Aikaa maustumiseen menee kuukausi, mutta likööri säilyy tämän jälkeen hyvin.

Kuvat: Tuomas Kolehmainen ja Sami Repo.