Vanhentumisvaarassa oleva maito uppoaa vaikkapa lettutaikinaan. Kuva: Sami Repo
Vanhentumisvaarassa oleva maito uppoaa vaikkapa lettutaikinaan. Kuva: Sami Repo

Ruokahävikin syy on ruuan arvostuksen ja suunnittelun puute. Ratkaisu on olemassa.

Istun paneelissa kuulijakunnan puolella. Aiheena, miten ruokahävikki saadaan Suomessa puolitettua. Kiinnostavaa aihetta on tullut kuuntelemaan kolme toimittajaa. Puhujina mielenkiintoinen kattaus asiantuntijoita mm. Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Silvennoinen ja köyhyystutkija Maria Ohisalo sekä ruuan monitoimimies Jyrki Sukula. Harmittaa, sillä aamiaiselle oli odotettu selvästi runsaampaa kuulijakuntaa. Ruokaa on paljon ja sitä jää yli.

Luvut pyörivät puheissa ja mielessä. Paneelin vetäjä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemi avaa pohdinnan toteamalla, että hävikki liittyy ruuan arvostukseen. Ruokahävikki on katastrofi, siinä kuluu rahaa, osaamista, vaivannäköä sekä ympäristö. Kotiin ostamastamme ruuasta noin 120-160 miljoonaa kiloa päätyy Suomessa vuosittain roskiin, henkeä kohden se tekee 20–30 kiloa. Halvan ruuan perässä juostaan ja sitä ostetaan usein suunnittelematta ja liian paljon.

Olen samaa mieltä. Mietin omaa porkkanapussiani jääkaapissa, joukossa on taas muutama liejuuntunut. Motiva Oy:n asiantuntija Elina Ovaskaa kiinnostaa kuluttajalähtöinen nökökulma eli juuri se, miksen saa syötyä porkkanoita ajallaan. Tiedän syyn. Haluan, että kasviksia on tarjolla runsaasti, mutta pitkää työpäivää paiskiessani kuorimaveitseen tarttuminen usein unohtuu, eivätkä lapsetkaan sitä koulupäivän jälkeen huomaa tehdä. Siispä jääkaapissani asuu liian usein liejuuntuneita porkkanoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy keskivertoa enemmän sinkkutalouksissa sekä perheissä, joissa ruokaostoksista vastaa nainen. Syyksi epäillään juuri kaltaisiani, jotka haluavat tarjota perheelleen terveellistä ruokaa, jota ei sitten ehditä valmistaa. Suomalaisen hävikin ykköset ovat vihannekset, maitotuotteet ja valitettavasti myös kotona valmistettu ruoka, jonka valmistamiseen on kulunut luonnonvaroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinen suuri syy hävikkiin on ettemme suunnittele ostoksia. Kuluttajista 14 % ei tiedä mitä ostaa kauppaan mennessä. Samaistun valitettavasti tähänkin. Keskustelua kuunnellessani näen ajatuksissani kuinka ennen kotiin menoa juoksen lähikauppani käytäviä. Leivät, maidot, vihannekset ja jotain nopeaa pääraaka-aineeksi. Muistinkohan oiken? Oliko maito sittenkin lopussa? Juuri maitotuotteita, joilla on myös suuri hiilijalanjälki, menee kotitalouksissa hukkaan jopa 20 miljoonaa kiloa. Silloin tällöin omasta kaapista löytyy maitolitra, joka ei kelpaa edes lettutaikinaan. Miten siinä pääsee käymään niin?

Jyrki Sukulan sanoin vain potiivisesti opastamalla me kuluttajat opimme. Vähemmän on usein tarpeeksi. Laadukas ja ehkä jopa hieman kalliimpi raaka-aine pistää miettimään miten sen käyttää. Suunnittelemalla niin ravintolat kuin kotitalouksien ruokahetket kukoistavat.

Tuntuu yksinkertaiselta. Nappaatko kopin?

 

Vinkkipatteristo, näin päihitän ruokahävikkini

1. Tee suunnitelma ja ostoslista. Joka päivä ei tarvitse käydä kaupassa.

2. Vältä kauppaan menoa nälkäisenä.

3. Älä turhaa varastoi ruokaa. Inventoi säännöllisesti omat ruokakaappisi.

4. Sijoita nopeimmin pilaantuvat ruuat jääkaapin etuosaan, niin muistat käyttää ne ajoissa. Avaa uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.

5. Viimeinen myyntipäivä tuotteessa ei ole viimeinen käyttöpäivä. Luota omiin aisteihisi ruokaa arvioidessasi.

6. Tähteistä saa loistavaa riperuokaa seuraavaksi päiväksi.

 

Lisää aiheesta http://www.saasyoda.fi/

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla