Kuva: Erling Svensen / WWF-Canon.
Kuva: Erling Svensen / WWF-Canon.

Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa. Kalanviljelyyn liittyy yhä suuria ongelmia, mutta lautaselle on mahdollista valita myös vastuullisesti kasvatettuja eväkkäitä, kirjoittaa WWF Suomi vierasblogissaan.

Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa. Syömme niitä vuosittain kuusi kiloa, siis yhden komean kokoisen vonkaleen verran. Kalanviljelyyn liittyy yhä suuria ongelmia, mutta lautaselle on mahdollista valita myös vastuullisesti kasvatettuja eväkkäitä.

Maailmanlaajuisesti yli puolet kaikesta syödystä kalasta tuotetaan kalanviljelylaitoksissa, ja lohikalojen kasvatus on ollut maailman nopeimmin kasvava ruuantuotantomuoto. Kasvatuksessa on puolensa, sillä se voi vähentää painetta pyytää uhanalaisia kalakantoja. Toisaalta kalankasvatus voi aiheuttaa haittaa muille eliölajeille ja ympäristölle mm. levittämällä tauteja ja loisia sekä rehevöittämällä vesistöjä.

Lohikalat ovat petoja ja kasvatuksessa lohikaloille syötetään rehua, jota valmistetaan luonnosta pyydetyistä kaloista. Niinpä lohikalojen kasvatuksessa kalaa kuluu edelleen enemmän kuin mitä itse viljely tuottaa. Rehukalaksi käytetään pääasiassa valtamerissä eläviä pieniä parvikaloja, joilla on tärkeä rooli ravintoketjuissa. Rehun suhteen onkin olennaista varmistaa, etteivät kalakannat kärsi. Viime vuosina rehukalan käyttöä on onnistuttu vähentämään tuntuvasti muun muassa soijan kaltaisten kasviperäisten raaka-aineiden osuutta lisäämällä. Näin ollen tärkeää on varmistaa myös se, ettei soijan kasvatus tuhoa sademetsiä.

Kotimainen kirjolohi, jonka kasvatusta ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntö, sai vuonna 2014 ensimmäistä kertaa vihreän valon kalaoppaassamme. Kirjolohesta voit valmistaa esimerkiksi maukasta piirakkaa.

Osin alan oman kehitystyön tuloksena suomalaisten kalankasvattajien aiheuttama ympäristökuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa. On kuitenkin muistettava, että kirjolohen kasvatuksella on edelleen paikallista vaikutusta veden ja pohjan laatuun. Näihin ongelmiin on puututtava tulevaisuudessa esimerkiksi siirtämällä laitoksia pois sisäsaaristosta ja käyttämällä rehun valmistuksessa paikallisia raaka-aineita.

Kotimaisen kirjolohen kanssa kuluttajien suosiosta kilpailee kasvatettu norjalainen lohi, jonka kulutus on enemmän kuin nelinkertaistunut 2000-luvun aikana: sen osuus on jopa yli neljännes syömästämme kalasta. Se on edelleen kalaoppaamme luokituksessa keltaisella, harkiten ostettavien lajien listalla. Kalatiskillä onkin hyvä muistaa, että kasvatetun tuontikalan osalta suosittelemme ASC-merkittyjä (Aquaculture Stewardship Council) tuotteita. Sertifikaatti on myönnetty vasta kahdelle norjalaiselle kalankasvattamolle, mutta useat maailman johtavat kasvatetun lohen tuottajat ovat sitoutuneet sertifioimaan kaiken tuotantonsa vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä markkinoilla on myös luomumerkittyä kasvatettua lohta, jota voi syödä vailla suurempia tunnontuskia. Luomutuotantoon liittyy tavanomaista kasvatusta tiukempia määräyksiä muun muassa rehuista, lääkkeistä sekä siitä, kuinka paljon yksilöitä kasvaa samassa altaassa.

Tallenna WWF Suomen kirjolohi-pinaattipiirakan resepti omaan Soppa365-keittokirjaasi tästä.

Rosee toimii buffetissa täydellisesti, ja tämän viinin hinta pelastaa juhlien budjetin.

Mikä? Espanjalainen Raimat Rosada 2016 (10,89 e) on loistava yleisviini kevään kemuihin ja juhlabuffetteihin.

Millainen? Herkullisen hedelmäinen, mutta kuiva. Kirsikoiden ja mansikoiden aromia ryhdittää mukava mausteisuus.

Minkä kanssa? Buffetin yleisviiniksi. Erityisen hyvin viini sopii paahdettujen kasvisten ryydittämien salaattien sekä lohen, paahtopaistin ja kanan seuraan.

Viinisuositus: Tuomas Tanttu. Lisää Tantun viinisuosituksia löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Kuva: Alko

Upeasti uudistuneesta Glorian ruoka & viini -lehdestä löydät herkullisimmat ratkaisut kevään juhlaputkeen: suuri kuohuviinitesti, raparperisima, etukäteen valmistuvat ja pieneen tilaan mahtuvat suolaiset levypiirakat, upeat täytekakut sekä huippukokin yllättävät mokkapalat. Mukana myös opas New Yorkin ravintoloihin, maistuvimmat alkoholittomat kuohujuomat sekä viinintekijä Outi Jakovirran haastattelu. Lehti on myynnissä 19.4.