Kuva: Erling Svensen / WWF-Canon.
Kuva: Erling Svensen / WWF-Canon.

Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa. Kalanviljelyyn liittyy yhä suuria ongelmia, mutta lautaselle on mahdollista valita myös vastuullisesti kasvatettuja eväkkäitä, kirjoittaa WWF Suomi vierasblogissaan.

Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa. Syömme niitä vuosittain kuusi kiloa, siis yhden komean kokoisen vonkaleen verran. Kalanviljelyyn liittyy yhä suuria ongelmia, mutta lautaselle on mahdollista valita myös vastuullisesti kasvatettuja eväkkäitä.

Maailmanlaajuisesti yli puolet kaikesta syödystä kalasta tuotetaan kalanviljelylaitoksissa, ja lohikalojen kasvatus on ollut maailman nopeimmin kasvava ruuantuotantomuoto. Kasvatuksessa on puolensa, sillä se voi vähentää painetta pyytää uhanalaisia kalakantoja. Toisaalta kalankasvatus voi aiheuttaa haittaa muille eliölajeille ja ympäristölle mm. levittämällä tauteja ja loisia sekä rehevöittämällä vesistöjä.

Lohikalat ovat petoja ja kasvatuksessa lohikaloille syötetään rehua, jota valmistetaan luonnosta pyydetyistä kaloista. Niinpä lohikalojen kasvatuksessa kalaa kuluu edelleen enemmän kuin mitä itse viljely tuottaa. Rehukalaksi käytetään pääasiassa valtamerissä eläviä pieniä parvikaloja, joilla on tärkeä rooli ravintoketjuissa. Rehun suhteen onkin olennaista varmistaa, etteivät kalakannat kärsi. Viime vuosina rehukalan käyttöä on onnistuttu vähentämään tuntuvasti muun muassa soijan kaltaisten kasviperäisten raaka-aineiden osuutta lisäämällä. Näin ollen tärkeää on varmistaa myös se, ettei soijan kasvatus tuhoa sademetsiä.

Kotimainen kirjolohi, jonka kasvatusta ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntö, sai vuonna 2014 ensimmäistä kertaa vihreän valon kalaoppaassamme. Kirjolohesta voit valmistaa esimerkiksi maukasta piirakkaa.

Osin alan oman kehitystyön tuloksena suomalaisten kalankasvattajien aiheuttama ympäristökuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa. On kuitenkin muistettava, että kirjolohen kasvatuksella on edelleen paikallista vaikutusta veden ja pohjan laatuun. Näihin ongelmiin on puututtava tulevaisuudessa esimerkiksi siirtämällä laitoksia pois sisäsaaristosta ja käyttämällä rehun valmistuksessa paikallisia raaka-aineita.

Kotimaisen kirjolohen kanssa kuluttajien suosiosta kilpailee kasvatettu norjalainen lohi, jonka kulutus on enemmän kuin nelinkertaistunut 2000-luvun aikana: sen osuus on jopa yli neljännes syömästämme kalasta. Se on edelleen kalaoppaamme luokituksessa keltaisella, harkiten ostettavien lajien listalla. Kalatiskillä onkin hyvä muistaa, että kasvatetun tuontikalan osalta suosittelemme ASC-merkittyjä (Aquaculture Stewardship Council) tuotteita. Sertifikaatti on myönnetty vasta kahdelle norjalaiselle kalankasvattamolle, mutta useat maailman johtavat kasvatetun lohen tuottajat ovat sitoutuneet sertifioimaan kaiken tuotantonsa vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä markkinoilla on myös luomumerkittyä kasvatettua lohta, jota voi syödä vailla suurempia tunnontuskia. Luomutuotantoon liittyy tavanomaista kasvatusta tiukempia määräyksiä muun muassa rehuista, lääkkeistä sekä siitä, kuinka paljon yksilöitä kasvaa samassa altaassa.

Tallenna WWF Suomen kirjolohi-pinaattipiirakan resepti omaan Soppa365-keittokirjaasi tästä.

Jos etsit sopivaa viiniä bolognesen tai lasagnen seuraan, tartu chiantiin.

Mikä? Ruffino Chianti 2016, 10,99 e, on toscanalainen keskitäyteläinen punaviini.

Millainen? Punaherukalta, karpalolta ja puolukalta maistuva viini on sopivan hapokas ja lempeästi tanniininen.

Minkä kanssa? Chianti on varma valinta bologneselle, jossa maistuu paitsi liha myös tomaatti ja päälle ripoteltava juusto. Viini tasapainottaa sekä tomaatin hapokkuutta että juuston täyteläisyyttä. Se sopii mainiosti myös lasagnen, lihatäytteisten raviolien ja muiden arkisempien liharuokien pariksi.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Päästä ikuinen säestäjä vaihteeksi parrasvaloihin. Näissä itkettävän ihanissa ruuissa sipuli kohoaa päätähdeksi.

Sipuli on yksi Suomen syödyimmistä kasviksista. Mikä on sen suuren suosion takana? Ainakin edullinen hinta, kotimaisuus, monipuolisuus ja terveysvaikutukset. Tärkeimpänä kaikista lienee kuitenkin maku. Tässä neljä sipuliruokaa, joiden vuoksi kannattaa tirauttaa muutama kyynel!

 

1 Muheva soppa

Sipuli ja juusto muodostavat täydellisen parin. Ranskalainen sipulikeitto ei ole kaikista nopein soppa, mutta kärsivällisen kokin odotus palkitaan. Sipuli karamellisoituu kunnolla, kun sitä paistaa vähintään puolen tunnin ajan. Keittoannokset kruunataan paahdetuilla leipäviipaleilla ja gruyérella. Klassikkokeitto on valmis nautiskeltavaksi, kun annokset ovat olleet hetken uunissa ja saaneet pintaansa nätin värin.

 

2 Lohtupasta

Tämä carbonara ei pancettaa tai pekonia kaipaa! Pastan salaisuus on makeiksi paistuneissa sipuleissa. Aluksi sipulit ruskistetaan sokerin kanssa. Kun pasta on keitetty ja valutettu, sen joukkoon sekoitetaan kananmuna-juustoseos sekä lempeät sipulit. Ja mikä parasta: pasta on lautasella vartissa. Katso videolta, miten lihaton versio carbonarasta valmistuu.

 

3 Ihana piiras

Kotimainen sipuli on ympäri vuoden ajankohtainen ostos. Älä anna uuden sadon sipulipiiraan nimen hämätä: sen voi valmistaa milloin tahansa. Kaunis herkku valmistuu alle tunnissa. Sipulit hautuvat valkoviinissä herkullisiksi, jonka jälkeen ne ladotaan rahkapohjan päälle. Piirakan kaverina tarjoillaan nobis-kastike. Majoneesimainen soosi maustetaan yleensä ruohosipulilla, mutta siihen sopii loistavasti myös rucola.

Lisää vinkkejä erilaisiin sipulipiirakoihin löydät sipulipiirakka-artikkelistamme:

 

+ 1: Karamellisoitu sipuli

Monen sipuliruuan ydinasia on hitaasti karamellisoitu sipuli. Sopan, pastan ja piiraiden lisäksi ne sopivat burgerin väliin tai herkulliseksi lisukkeeksi ihan sellaisenaan. Tärkeintä paistamisessa on, ettei sipuli vain kiehu omassa nesteessään kypsäksi tai toisaalta kärähdä liian kuumalla pannulla. Näin sipulit makeutuvat ja kypsyvät napakan pehmeiksi.

Kuvat: Piia Arnould, Panu Pälviä, Arto Vuohelainen ja Sanna Maskulin