Kuva: Erling Svensen / WWF-Canon.
Kuva: Erling Svensen / WWF-Canon.

Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa. Kalanviljelyyn liittyy yhä suuria ongelmia, mutta lautaselle on mahdollista valita myös vastuullisesti kasvatettuja eväkkäitä, kirjoittaa WWF Suomi vierasblogissaan.

Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa. Syömme niitä vuosittain kuusi kiloa, siis yhden komean kokoisen vonkaleen verran. Kalanviljelyyn liittyy yhä suuria ongelmia, mutta lautaselle on mahdollista valita myös vastuullisesti kasvatettuja eväkkäitä.

Maailmanlaajuisesti yli puolet kaikesta syödystä kalasta tuotetaan kalanviljelylaitoksissa, ja lohikalojen kasvatus on ollut maailman nopeimmin kasvava ruuantuotantomuoto. Kasvatuksessa on puolensa, sillä se voi vähentää painetta pyytää uhanalaisia kalakantoja. Toisaalta kalankasvatus voi aiheuttaa haittaa muille eliölajeille ja ympäristölle mm. levittämällä tauteja ja loisia sekä rehevöittämällä vesistöjä.

Lohikalat ovat petoja ja kasvatuksessa lohikaloille syötetään rehua, jota valmistetaan luonnosta pyydetyistä kaloista. Niinpä lohikalojen kasvatuksessa kalaa kuluu edelleen enemmän kuin mitä itse viljely tuottaa. Rehukalaksi käytetään pääasiassa valtamerissä eläviä pieniä parvikaloja, joilla on tärkeä rooli ravintoketjuissa. Rehun suhteen onkin olennaista varmistaa, etteivät kalakannat kärsi. Viime vuosina rehukalan käyttöä on onnistuttu vähentämään tuntuvasti muun muassa soijan kaltaisten kasviperäisten raaka-aineiden osuutta lisäämällä. Näin ollen tärkeää on varmistaa myös se, ettei soijan kasvatus tuhoa sademetsiä.

Kotimainen kirjolohi, jonka kasvatusta ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntö, sai vuonna 2014 ensimmäistä kertaa vihreän valon kalaoppaassamme. Kirjolohesta voit valmistaa esimerkiksi maukasta piirakkaa.

Osin alan oman kehitystyön tuloksena suomalaisten kalankasvattajien aiheuttama ympäristökuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa. On kuitenkin muistettava, että kirjolohen kasvatuksella on edelleen paikallista vaikutusta veden ja pohjan laatuun. Näihin ongelmiin on puututtava tulevaisuudessa esimerkiksi siirtämällä laitoksia pois sisäsaaristosta ja käyttämällä rehun valmistuksessa paikallisia raaka-aineita.

Kotimaisen kirjolohen kanssa kuluttajien suosiosta kilpailee kasvatettu norjalainen lohi, jonka kulutus on enemmän kuin nelinkertaistunut 2000-luvun aikana: sen osuus on jopa yli neljännes syömästämme kalasta. Se on edelleen kalaoppaamme luokituksessa keltaisella, harkiten ostettavien lajien listalla. Kalatiskillä onkin hyvä muistaa, että kasvatetun tuontikalan osalta suosittelemme ASC-merkittyjä (Aquaculture Stewardship Council) tuotteita. Sertifikaatti on myönnetty vasta kahdelle norjalaiselle kalankasvattamolle, mutta useat maailman johtavat kasvatetun lohen tuottajat ovat sitoutuneet sertifioimaan kaiken tuotantonsa vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä markkinoilla on myös luomumerkittyä kasvatettua lohta, jota voi syödä vailla suurempia tunnontuskia. Luomutuotantoon liittyy tavanomaista kasvatusta tiukempia määräyksiä muun muassa rehuista, lääkkeistä sekä siitä, kuinka paljon yksilöitä kasvaa samassa altaassa.

Tallenna WWF Suomen kirjolohi-pinaattipiirakan resepti omaan Soppa365-keittokirjaasi tästä.

Edullinen ja maukas rosee kannattaa pitää mielessä myös kevään buffet-kautta varten.

Mikä? Adobe Reserva Rose 2017 (10,40 e) on kuiva, hapokkaan ryhdikäs viini Chilestä. 

Millainen? On pelkkää ennakkoluuloisuutta juoda roseeta ainoastaan kesällä. Tämä talviroseeksi sopiva mainio viini maistuu punaherukoilta, vadelmilta ja punaisilta omenoilta. Hinta-laatusuhde on erinomainen.

Minkä kanssa? Täydellinen seuralainen lämpimälle salaatille, jossa on esimerkiksi paahdettua kesäkurpitsaa tai munakoisoa. Pidä mielessä myös kevään buffet-kautta ajatellen, sillä ryhdikäs viini kestää monenlaisia makuja, ja on edullisuutensa vuoksi hyvä valinta suurempiinkin juhliin.

Lisää Tuomas Tantun viinisuosituksia löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä!