Marjalatte

Maidon myynti laskee kuin lehmänhäntä, mutta kasvimaidoilla menee lujaa. Niissä kiinnostaa paitsi uutuusarvo, myös vaikutukset hyvinvointiin. Kasvipohjaisten "maitojen" markkinat ovat suuret, ja tarjolla on soijasta, kaurasta, mantelista, kookoksesta ja erilaisista viljayhdistelmistä tehtyjä kasvimaitoja. Joukossa on myös kevytversioita sekä kahviin tarkoitettuja tuotteita.

Kasvimaitoja voi pitää terveellisenä, sillä ne sisältävät pehmeää, hyvää rasvaa, poislukien kookospohjaiset kasvimaidot, joiden rasva on tyydyttynyttä. Kahveihin tarkoitetuissa kasvimaidoissa on energiaa enemmän kuin muissa kasvimaidoissa -yhtä paljon kuin täysmaidossa.

Kasvimaitoihin lisätään kalsiumia, jolloin sen määrä on sama kuin lehmänmaidossa luonnossaan. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei luomutuotteisiin lisätä pääsääntöisesti mitään. Tämä koskee myös D-vitamiinia.

Proteiinin suhteen vain soijamaito yltää lehmänmaidon tasolle. Siinä on proteiinia suunnilleen saman verran, eli noin 3 g/100 g. Kauramaidossa on noin 1 g proteiinia ja muissa selkeästi vähemmän. Kauramaidon etu on se, että se sisältää kuitua.

Kasvilatte on yksi trendikkäistä tavoista käyttää kasvimaitoa. Kurkuma- punajuuri- ja spirulinalatet tunnetaan jo terveyskahviloissa Australiaa myöten. Pohjoismaisiin oloihin sopii esimerkiksi lämmin mustikkalatte, jossa yhdistyvät rakastettu mustikkapiirakka ja vanhanajan unijuoma, lämmin maito.