Meksikon kvinoapannu

Vihaan tiskaamista. Siksi yritänkin ainakin arkikokkailuissa suosia sellaisia ruokia, joista tiskiä tulee mahdollisimman vähän. Yhden pannun taktiikka, jossa koko ateria valmistuu yhdessä astiassa, on meillä kova juttu.

Monet hyväksi havaitsemani yhden pannun ruuat tuppaavat olemaan pastoja. Nyt kuitenkin satuin törmäämään tähän meksikolaisen kvinoapannun ohjeeseen, joten päätin heti koeajaa sen, koska olen meksikolaisten makujen suuri fani.

Reseptin houkuttelevuutta lisäsi entisestään se, että kyseessä oli kasvisruoka ja ainesosaluettelon perusteella vielä aika ruokaisakin sellainen. Pidän kovasti kasvisruuista, mutta olen huomannut, että jos kasvisruoka on liian kevyttä, iskee nälkä uudelleen turhan pian syömisen jälkeen.

Meksikolaisen kvinoapannun kohdalla nälkää ei tarvitse pelätä. Kvinoa on jo itsessään aika tuhtia, ja kun siihen sekoittaa mustia papuja ja maissia, vastaa ruoka täyttävyydeltään melkein burritoa. Tosin kvinoalla taitaa olla riisiä paremmat ravintoarvot.

Meksikon kvinoapannu täytti nimensä asettamat odotukset ja maistui meksikolaiselta. Jeera, chili, lime ja korianteri loivat yhdessä sellaisen makupaletin, että korvissa alkoi soida La Cucaracha. Savua korvista ei onneksi noussut, sillä kvinoapannu ei ollut kovin tulista, vaan pikemminkin lämmittävän mausteista.

Alkuperäisessä ohjeessa kypsä kvinoapannu viimeistellään avokadokuutioilla. Oma avokadoni oli pehmentynyt käyttökelvottomaksi, joten lätkäisin paistoksen päälle lusikallisen maustamatonta jogurttia. Se toimikin hyvin ja toi ruokaan pientä kermaisuutta, joka pehmensi tomaatin happoa. Uskon, että avokado olisi ajanut saman asian vallan hyvin.

Meksikolainen kvinoapannu jäänee pysyvästi vakioruokien listalleni. Se likaa valmistuksen aikana vain yhden paistokasarin, melkein kaikkia raaka-aineita voi varastoida kuivakaappiin tai pakastimeen ja lisäksi ruoka maistui hyvältä ja oli valmis alle puolessa tunnissa.

Ei tämä nyt mikään varsinainen fiestaruoka ollut, mutta täytti oivallisesti arki-iltaan iskeneen meksikolaisen ruuan himon.

Jatkoon!