Selleri ei ole väkevää, tulista, eikä edes karvasta, mutta silti monen on mahdotonta saada sitä suusta alas.
Iso osa ihmisistä ei voi sietää selleriä. Ei auta vaikka sellerinvarret pullistelisivat mehukkuutta tai juurimukula olisi kypsennetty pehmeän raukeaksi. Eikä sekään pelasta, vaikka hienontaisit sellerin mikroskooppisen pieniksi paloiksi. Inhoaja tunnistaa vihaamansa maun, vaikka sitä olisi ruuassa vain aavistus.
Yksi sellerin vihaajista on Velimatti Ollilainen.
"En kestä selleriä missään ruuassa. Jos sitä on salaatissa vähänkin, nypin palat pois", hän kertoo.
Ollilainen ei osaa sanoa, miksi selleri maistuu hänestä niin pahalta, vaikka oikeastaan hänen pitäisi. Ollilainen on elintarvikekemian dosentti ja tutkinut makukokemuksia työkseen. Hän on yrittänyt löytää selleri-inholle tieteellistä selitystä mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä.
Myös professori Hely Tuorila Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksesta on törmännyt sellerivihaan. Hänellä on tovereita, jotka jättävät vähänkään selleriltä tuoksuvan ruuan syömättä.
Makumieltymyksiin perehtynyt professori ei tiedä, mikä sellerissä varsinaisesti inhottaa.
"Tyhjentävää selitystä ei ole", Tuorila toteaa.
Selleri lähes aina top 5 -inhokeissa
Jotain kuitenkin tiedetään. Kuten se, että selleri jakaa ihmiset tykkääjiin ja inhoajiin. Sen osoitti äskettäinen tutkimus, jossa koehenkilöt söivät eri vihanneksia. Selleriä vihattiin oikein kunnolla.
"Selleri saa aina top 5 -paikan eri maiden inhokkiruokien joukossa. Minulla se on ehdoton ykkönen", Ollilainen kertoo.
Vihannestutkimuksessa vastenmielisyys vihanneksiin oli vahvasti yhteydessä niiden hajuun. Mutta eihän selleri nyt niin kauheasti edes haise?
"Ei niin. Kyse onkin makuna koettavasta suun kautta havaittavasta hajusta. Sellerillä se on omintakeinen ja helposti tunnistettava", Tuorila täsmentää.
Monet sellerinvihaajat kertovatkin haistavansa sellerin muiden tuoksujen läpi. Toiset ärtyvät varsisellerin kuiduista, jotka kertyvät suuhun ikäväksi lankapalleroksi.
Erilaiset makunystyrät vai allergia?
Tieteellisesti on havaittu, että osa ihmisistä inhoaa selleriä syvästi sen omintakeisen maun takia. Mutta syytä vasta arvaillaan. Ollilaista mietityttää, josko inholla olisi fysiologinen tausta. Samaan tapaan kuin osalta ihmisistä löytyy ominaisuus, joka saa pissan haisemaan erityisen pahalle parsan syönnin jälkeen.
Eli toimiiko toisilla elimistö tavalla, joka saa sellerin maistumaan kamalalta?
Tuorila ei usko tähän.
"Ero on mielessä ei kielessä", professori täsmentää.
Inho saattaa hänen mukaansa liittyä ensimmäisiin makukokemuksiin, jotka ovat olleet kielteisiä. Lapsi kohtaa makuja jo kohdussa, ja parin ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu ratkaisevia asioita makumieltymysten rakentumisessa. Mutta kauhean paljon meillä ei näistä prosesseista ole vielä tietoa.
Sellerivihasta kärsivällä Ollilaisella on vielä yksi epäily. Entä jos osa meistä maistaa sellerin eri tavoin allergian takia? Sellerihän on yksi pahimmista elintarvikeallergiaa aiheuttavista aineista.
"Allergia tosin liittyy aina valkuaisaineisiin, kun taas sellerin maku lienee ihan jotakin muuta. Tätä pitää vielä selvittää."
Ainakaan inho ei ole perinnöllistä, sillä kahden sellerinvihaajan lapsi voi rouskuttaa sellerinvarsia aivan tyytyväisenä.
Sillä aikaa, kun tutkijat pähkäilevät selleri-inhon syitä, nuorena selleriä vihannut käännynnäinen kannustaa makuharjoituksiin. Sellerin vaativaan makuun pitää opetella, sillä tuskin kukaan pitää oliiveista, homejuustosta tai oluestakaan ensimmäisellä maistamisella.
Jos siis haluat oppia pitämään selleristä, syö sitä.
