Mustaherukka-britakakun marenkipinnan alla on tumma, suklaalla maustettu pohja, joka sopii hyvin yhteen kirpeiden marjojen kanssa.
Mustaherukka-britakakun marenkipinnan alla on tumma, suklaalla maustettu pohja, joka sopii hyvin yhteen kirpeiden marjojen kanssa.

Marengilla hunnutettu britakakku on parhaimmillaan, kun täytteenä on kermavaahdon lisäksi jotakin kirpeää, kuten mustaherukoita. Tässä tulee yksi rakastetun klassikon lukuisista versioista.

Rapeaa, pehmeää, makeaa ja kirpeää. Haarukka uppoaa kevyesti marengin peittämiin kerroksiin. Aika moni meistä saa nopeasti palautettua mieleensä makumuiston britakakusta.

Kyseessä on kakku, jonka herkullisuus perustuu pehmeän pohjan ja mantelilastuilla päällystetyn marenkipinnan yhdistelmään. Sekä väliin levitettävään kuohkeaan kermavaahtoon, jonka lisänä on mansikoita tai muita marjoja.

Vaikka klassikkokakun resepti on monella tiedossa, sen historiasta on vain vähän tietoa. Ohjeen juuret viittaavat kuitenkin Ruotsiin, jossa britalla on muitakin nimiä, kuten pinocchiotårta, herrgårdstårta ja sommartårta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mutta milloin ja miten leivonnaisen resepti kulkeutui Suomeen?

”Vuonna 1983 Kodin Kuvalehdessä oli leivontakilpailu. Ruokatoimittaja Anja Sirkiä tuli kuvauksista ja hehkutti, että tässä on kakku, jota teidän täytyy maistaa”, kertoo Kodin Kuvalehden silloinen toimittaja Kaisa Peutere.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kakku oli brita, jonka välissä oli kuohkeaa kermavaahtoa ja pinnalla mantelin sijaan pähkinää. Voittaja oli löytynyt.

”Kun kakkuohje julkaistiin, saimme toimitukseen palautetta, että voittoresepti oli suoraan Damernas Värld -lehdestä. Palautteen antajat olivat harmistuneita erityisesti siitä, että britakakun resepti oli aiemmin ollut vain heidän tiedossaan, ja nyt salaisuus oli paljastettu”, Kaisa Peutere sanoo.

”Tämän jälkeen britakakusta on tullut miljoona kehitelmää.”



Brita-kakku nousi Suomessa suuren yleisön tietoisuuteen Kodin Kuvalehden leivontakilpailun kautta. Kuva: Kaisa Peutereen arkisto

Britakakkuohje on esimerkki reseptistä, joka sopii hyvin muunneltavaksi.

Uunipellin sijaan kakkutaikinan voi paistaa kahdessa vuoassa, jolloin kakusta saa pyöreän ja korkean. Taikina onnistuu gluteenittomana tai sen voi maustaa vuodenaikaan ja täytteisiin sopivaksi.

Eikä mantelilastuja tai pähkinärouhetta tarvita välttämättä lainkaan.

Täytettäkin pystyy varioimaan omaan makuun sopivaksi. Kermavaahtoa voi tanakoittaa lisäämällä joukkoon tuorejuustoa tai maitorahkaa. Marjojen tilalle sopivat paloitellut hedelmät.

Oheisessa kuvassa klassikko on raikkaana ja tyylikkäänä mustaherukkaisena versiona. Pohjassa on tummaa suklaata ja välissä on jogurtilla raikastettu kermavaahto, jossa tuntuu mustaherukkahillokkeen pehmeä puraisu.

Ohjeen kehitellyt ruokatoimittaja Minna Rautio-Pakaste vakuuttaa, että kuka vain voi onnistua britakakun leivonnassa.

”Tärkeintä on mitata ainekset huolellisesti ja varmistaa, ettei valkuaisten joukkoon pääse keltuaista. Marenkivaahto kannattaa myös vatkata hyvin.”

Kakku on parhaimmillaan valmistuspäivänä, kun marenki on rapeimmillaan. Samasta syystä kakku kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua. Eräs niksi ruokatoimittajalla on kuitenkin loppukesän juhlijoita varten.

”Britakakkulevy sopii myös pakastettavaksi. Sillä tavoin kakun voi tehdä etukäteen vaikkapa juhliin. Kakku kannattaa täyttää jäisenä, jolloin pohjalevyjen käsittely on helpompaa.”

Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomissa.

Mies Pohjoisesta

”Ohjeen juuret viittaavat kuitenkin Ruotsiin”. Ei pidä paikkaansa! Artikkelin kirjoittaja tarkista tietosi! Kakku on lähtöisin tai sen historia johtaa Pohjois-Norjaan, Lyngen -vuonon laaksoon, paikkakunnalle nimeltä Birtavarre.

Sisältö jatkuu mainoksen alla