Kuva: Charity Burggraaf
Kuva: Charity Burggraaf

Kaikkien ei pidä humalaan koskea!

Olutbuumi käy kuumana ja erityisesti voimakashumalaiset erikoisoluet ovat suosiossa. Oluen panemisessa käytetään humalan emikasvia, jossa on yllättäviä ominaisuuksia.

7 FAKTAA HUMALASTA

  1. Ennen kuin humalaa alettiin käyttää oluessa, maltaisiin sekoitettiin hedelmiä, rosmariinia, inkivääriä, katajanmarjoja tai narkoottisia kasveja. Trendikkäimmät pienpanimot kokeilevat yrttejä jälleen.
  2. Vuonna 1965 Yhdysvalloissa oli yksi pienpanimo, San Franciscon Anchor Steam. Se keksi pienpanimon määritelmän: pieni, itsenäinen ja perinteikäs. Massatuotetun lagerin valta jatkui 1980-luvulle.
  3. IPA (Indian Pale Ale) kehitettiin 1780-luvulla Intiassa asuville brittijoukoille. Korkean humala- ja alkoholipitoisuuden ansiosta se säilyi merimatkan ja kesti kuuman ilmaston, tai ainakin humala peitti pilaantuneen maun.
  4. Runsaasti valoa tarvitseva humala kasvaa Suomessakin. Täällä tilalliset määrättiin sakon uhalla kasvattamaan humalaa vuoteen 1915 asti.
  5. Humalan kukat ovat hengenvaarallisia kissoille ja koirille.
  6. Humalalla on pitkään hoidettu unettomuutta.
  7. Humala kuuluu hamppukasveihin ja on siis sukua esimerkiksi kannabikselle.

P.S. Englanninkielinen sana hop on suomeksi käännettynä humala.

Teksti on poiminta Noora Mattilan Glorian ruoka ja viini -lehdelle kirjoittamasta artikkelista.

Lue myös Glorian ruoka ja viini vierailusta muotioluiden humalan kotikonnuilla Yakiman laaksossa.

Jos etsit sopivaa viiniä bolognesen tai lasagnen seuraan, tartu chiantiin.

Mikä? Ruffino Chianti 2016, 10,99 e, on toscanalainen keskitäyteläinen punaviini.

Millainen? Punaherukalta, karpalolta ja puolukalta maistuva viini on sopivan hapokas ja lempeästi tanniininen.

Minkä kanssa? Chianti on varma valinta bologneselle, jossa maistuu paitsi liha myös tomaatti ja päälle ripoteltava juusto. Viini tasapainottaa sekä tomaatin hapokkuutta että juuston täyteläisyyttä. Se sopii mainiosti myös lasagnen, lihatäytteisten raviolien ja muiden arkisempien liharuokien pariksi.

Suosituksen antoi viinitoimittaja Tuomas Tanttu. Lisää Tantun vinkkejä löydät uusimmasta Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Päästä ikuinen säestäjä vaihteeksi parrasvaloihin. Näissä itkettävän ihanissa ruuissa sipuli kohoaa päätähdeksi.

Sipuli on yksi Suomen syödyimmistä kasviksista. Mikä on sen suuren suosion takana? Ainakin edullinen hinta, kotimaisuus, monipuolisuus ja terveysvaikutukset. Tärkeimpänä kaikista lienee kuitenkin maku. Tässä neljä sipuliruokaa, joiden vuoksi kannattaa tirauttaa muutama kyynel!

 

1 Muheva soppa

Sipuli ja juusto muodostavat täydellisen parin. Ranskalainen sipulikeitto ei ole kaikista nopein soppa, mutta kärsivällisen kokin odotus palkitaan. Sipuli karamellisoituu kunnolla, kun sitä paistaa vähintään puolen tunnin ajan. Keittoannokset kruunataan paahdetuilla leipäviipaleilla ja gruyérella. Klassikkokeitto on valmis nautiskeltavaksi, kun annokset ovat olleet hetken uunissa ja saaneet pintaansa nätin värin.

 

2 Lohtupasta

Tämä carbonara ei pancettaa tai pekonia kaipaa! Pastan salaisuus on makeiksi paistuneissa sipuleissa. Aluksi sipulit ruskistetaan sokerin kanssa. Kun pasta on keitetty ja valutettu, sen joukkoon sekoitetaan kananmuna-juustoseos sekä lempeät sipulit. Ja mikä parasta: pasta on lautasella vartissa. Katso videolta, miten lihaton versio carbonarasta valmistuu.

 

3 Ihana piiras

Kotimainen sipuli on ympäri vuoden ajankohtainen ostos. Älä anna uuden sadon sipulipiiraan nimen hämätä: sen voi valmistaa milloin tahansa. Kaunis herkku valmistuu alle tunnissa. Sipulit hautuvat valkoviinissä herkullisiksi, jonka jälkeen ne ladotaan rahkapohjan päälle. Piirakan kaverina tarjoillaan nobis-kastike. Majoneesimainen soosi maustetaan yleensä ruohosipulilla, mutta siihen sopii loistavasti myös rucola.

Lisää vinkkejä erilaisiin sipulipiirakoihin löydät sipulipiirakka-artikkelistamme:

 

+ 1: Karamellisoitu sipuli

Monen sipuliruuan ydinasia on hitaasti karamellisoitu sipuli. Sopan, pastan ja piiraiden lisäksi ne sopivat burgerin väliin tai herkulliseksi lisukkeeksi ihan sellaisenaan. Tärkeintä paistamisessa on, ettei sipuli vain kiehu omassa nesteessään kypsäksi tai toisaalta kärähdä liian kuumalla pannulla. Näin sipulit makeutuvat ja kypsyvät napakan pehmeiksi.

Kuvat: Piia Arnould, Panu Pälviä, Arto Vuohelainen ja Sanna Maskulin