Perunoiden viillot aukeavat aavistuksen uunissa. Ei kuitenkaan pelkoa "nauravista nakeista"! Kuva: <span class="photographer">Sami Repo</span>
Perunoiden viillot aukeavat aavistuksen uunissa. Ei kuitenkaan pelkoa "nauravista nakeista"! Kuva: Sami Repo

Hasselbackan perunat ansaitsevat ehdottomasti paikkansa parhaiden perunalisukkeiden listalla. Nostalginen perunaherkku on mitä mainioin kaveri paistille, uunilohelle tai jauhelihapihveille.

Sain joskus 1990-luvun alussa ensimmäisen kerran maistaa Hasselbackan perunaa. Edesmennyt anoppini kantoi pöytään astian, johon hän oli asetellut vieri viereen rapeakuorisia, "viilloitettuja" perunoita. Mikä makunautinto: ensipuraisulla rapean rouskuva pinta ja sisällä kiinteän kostea pehmeys. Tämä peruna oli noussut 1980-luvulla klassikoksi, vähän kuin "fine dining -perunaksi".

Jotakin ihmeellistä hasselbackoissa oli. Millintarkasti perunaan vedellyt viillot saivat kohtelemaan sitä kunnioittavasti ruokapöydässä. Ei tehnyt mieli mössätä pottua haarukalla eikä myöskään lohkoa sitä liian ronskilla kädellä, vaan veitsi hakeutui sopivaan viiltoon ja halkaisi perunan juuri oikeasta kohdasta.

Hasselbacka ei ole perunalajike vaan nimi tekniikalle, jolla peruna käsitellään. Aivan alun perin nimi tulee Tukholman Djurgårdenin Hasselbacken-ravintolakoululta (ja ravintolalta), jossa perunaa alettiin 1950-luvun tietämillä valmistaa uudella tavalla. Koulun oppilailta Hasselbackan peruna levisi sittemmin ruotsalaisiin ravintoloihin ja myöhemmin myös Suomeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hasselbackan perunat osaa valmistaa jokainen, joka jaksaa keskittyä perunaansa hetken ajan vähän kuin Paulie Cicero valkosipuliin Mafiaveljet-elokuvassa, jossa hän siivuttaa valkosipulista seitinohuita lastuja partaveitsen terällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hasselbackan perunat valmistetaan raaoista, kuorituista perunoista niin, että peruna asetetaan ensin (puu)lusikkaan tukevasti. Sen jälkeen perunaan vedetään terävällä veitsellä viiltoja ylhäältä alas tasaisin välein niin, etteivät viillot kuitenkaan yllä aivan perunan pohjaan asti. Lusikan reunojen tehtävä on estää veistä pääsemästä perunan alaosaan asti.

Tämän jälkeen peruna sivellään voilla tai oliiviöljyllä ja sen päälle ripotellaan suolaa, parmesaanijuustoa tai jopa korppujauhetta. Perunat laitetaan uuniin leivinpaperilla vuorattuun astiaan 175 asteeseen reiluksi puoleksi tunniksi, jolloin ne kypsyvät ja niiden pinta ruskistuu.

Nappaa Hasselbackan parmesaaniperunoiden ohje täältä.

PS. Jos olet uuniperunoiden ystävä, kokeile ihmeessä tehdä hasselbackoja kuorimattomista perunoista!

Vierailija

Vaikka alkuperäiset Hasselbackan perunat valmistettiin kuorituista perunoista, ei ole mitäön järkeä kuoria pottuja. Se rapeuden salaisuus on nimenomaan kuorissa. Sitäpaitsi kuoret ovat se ravitsevin osa tässä. Myös maku on mielestäni parempi kun Hasselbackat valmistaa kuorimattomista perunoista

Sisältö jatkuu mainoksen alla