Suolan määrästä tupataan varoitella millloin missäkin. Kun tuntee eri suolat sekä suolan monet roolit ruoanlaitossa, on helpompi välttyä suolan liikasaannilta. Totta on, että ripaus suolaa tarvitaan lähes kaikkialla.


Suolaa, suolaa, enemmän suolaa. Vai vähemmän? Kokkaajan on hyvä ymmärtää suolaa monella tasolla. Yksinkertaisimmillaan suola korostaa ruoan makuja ja voimistaa aromeja.

Suolalla on enemmän vaikutuksia muihin makuihin kuin yhdelläkään toisella perusmaulla. Se korostaa makeutta ja umamia, tasapainottaa hapokkuutta ja vähentää karvautta. Ottamalla suolankäytön haltuun voi saada ruoan maistumaan paremmalta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maista, maista ja maista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suola ei ole kuitenkaan vain makuasia, se on myös ruoanlaiton kemiaa. Siksi on olennaista, miten, missä vaiheessa ja kuinka paljon suolaa käytetään. Leivonnassa suola edistää hiivan toimintaa ja parantaa leipomuksen rakennetta. Pastataikinassa se vahvistaa gluteenia. Ripaus suolaa on täydellisen marengin salaisuus. Säilönnässä suola puolestaan ehkäisee mikrobien toimintaa ja sitä myötä ruoan pilaantumista. Kokeile esimerkiksi fermentoituja sitruunoita, joihin et tarvitse kuin suolaa ja sitruunoita.

Oikein käytettynä suola mureuttaa lihaa, saa kasvikset napakoitumaan, marjat mehustumaan ja kalan säilymään. Suolaa ei kannata kuitenkaan lisätä vain lisäämisen ilosta. Sopiva määrä sopivaan aikaan lisättyä suolaa tuottaa halutun lopputuloksen. Kun valitset suolan sen mukaan, mitä ja miten kokkaat, onnistut varmemmin. Silloin maku on kohdallaan.


1/2 tl, hyppysellinen, gramman tai prosentin tarkkuudella

Resepteissä suolan määrä ilmoitetaan yleensä lusikkamitoilla. Määrät ovat suuntaa antavia. Kokkaajan on siis hyvä tarkistaa lopputulos maistamalla ruokaa ennen tarjoamista. Suolan paino vaihtelee laadun mukaan.

Prosenttilaskennan alkeet kunniaan! Käytä liha- tai kasviskiloa kohden suolaa 1 % ja lisää keitinveteen vesilitraa eli -kiloa kohden 2 % suolaa. Suoloissa on eroja, joten sama vetomitallinen suolaa painaa suolalaadusta riippuen eri verran.
1 rkl hienoa suolaa = 14 g
1 rkl hienoa merisuolaa = 18 g
1 rkl karkeaa merisuolaa = 20 g
1 rkl sormisuolaa = 10 g

ENTÄ SE HYPPYSELLINEN?
Laita peukalo ja etusormi yhteen, siinä on hyppysellinen. Se on se pieni, mutta käänteentekevä suolalisäys ruokaan kuin ruokaan. Kokeile ruokaa sellaisenaan ja hyppysellisellä suolaa, saatat huomata eron.

Sormi suussa suolahyllyllä? 

  1. RUOKASUOLA Tavallinen puhdistettu ruokasuola on lähes kokonaan natriumkloridia. Siihen on lisätty paakkuuntumisenestoainetta ja yleensä myös jodia.
  2. MERISUOLA Merisuolaa saadaan merivedestä haihduttamalla. Luontaisesti hyvin pieniä määriä jodia sisältävänä se soveltuu muun muassa säilömiseen.
  3. FLEUR DE SEL Sormisuolana käytettävä suolankukka on suola-altaiden pinnalta käsin poimittua merisuolaa.
  4. MINERAALISUOLA Miedonmakuiset mineraalisuolat sisältävät natriumia noin puolet siitä, mitä tavallinen suola. Mineraalisuola on jodioitua suolaa.
  5. KOSHER-SUOLA Kosher-suola on jodioimatonta, ja karkeudeltaan se on hienon ja merisuolan väliltä. Yhdysvalloissa kosher-suolaa käytetään kaikessa ruoanlaitossa.
  6. HIMALAJANSUOLA Himalajansuola, vuorisuola ja ruususuola ovat samaa kallioperästä louhittua suolaa. Suolan punertava sävy tulee mineraaleista.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Glorian ruoka & viini -lehdessä 2/22.

Sisältö jatkuu mainoksen alla